M/S Itämeri

Епизоди

• Muovinen ekosysteemi 01.07.2026 38мин

  Muovin voittokulkua siivittivät amerikkalainen biljardimania ja maailmansodat. Nyt muovia on kaikkialla, eikä vähiten merissä. Maailman merillä seilaa muovilauttoja, joiden on vastikään todettu tuottavan kasvihuonekaasuja, jotka lämmittävät ilmastoa. Muovi muuttaa ekosysteemejä, silakan ja ihmisen hormonitoimintaa ja ajaa lajeja sukupuuttoon. Vaikuttaja ja Roskapostia Hangosta -sometilin pitäjä Inkeri Pekkanen on viimeisen kymmenen vuoden ajan nähnyt rannoilla ja saaristossa sen, kuinka monenlaista muovia ihminen jälkeensä jättää. Muoviin perehtynyt meribiologi Rasmus Boman johdattaa Säteen, Maijan ja sinut 1800-luvun lopun biljardipöydältä 2020-luvun muovikuorrutettuun arkeen.
• Tanskan kokoinen hapeton pohja 24.06.2026 36мин

  Valokuvaaja Pekka Tuuri on tallentanut vedenalaista maailmaa kamerallaan kymmeniä vuosia ja nähnyt, miltä kuollut merenpohja näyttää. Viimeisen sadan vuoden aikana Itämeren kansat ovat ylilannoittaneet maansa. Ihmiset saatiin ruokittua, mutta samalla onnistuttiin luomaan Itämeren pohjaan Tanskan kokoinen kuollut, hapeton alue. Maatalousekonomisti ja tutkimusprofessori Heikki Lehtonen kertaa suomalaisen maatalouspolitiikan käänteitä ja avaa sitä, kuinka onnistuimme valuttamaan järisyttävän määrän ylimääräisiä ravinteita mereen ja samalla luomaan monimuotoisuutta uhkaavan ihmeen. 
• Meressä tikittävä aikapommi 17.06.2026 33мин

  Maailmansotien jälkeen niin Itämeren valtioissa kuin muuallakin haluttiin päästä eroon kemiallisista aseista. Poissa silmistä on poissa mielestä, joten ongelma ratkaistiin upottamalla aseet mereen. Nyt ne vuotavat pohjassa. Kemiallisten aseiden tutkija Paula Vanninen raottaa toisen maailmansodan synkkää varjoa pinnan alla.  Samaan aikaan kemikaalit uhkaavat meriluontoa pinnan päältä käsin: niitä pääsee mereen varjolaivaston tankkerista ja kemikaalialuksen pesuvesistä. Rajavartiolaitoksen meriturvallisuusasiantuntija Petteri Salli havainnollistaa sitä, mitä tapahtuu, kun öljyä pääsee mereen. Oli kyseessä sitten styreeni, sinappikaasu tai raakaöljy, aikapommi tikittää. 
• Juha Kauppinen ja meriruoho, joka pitää meidät hengissä  23.09.2025 35мин

  Pinnan alla huojuvat meriajokasniityt ovat biomassoiltaan suurimpia eliöitä Itämeressä ja elintärkeitä hiilinieluja valtamerissä. Niiden tulevaisuus on uhattuna niin täällä kuin globaalisti. Meriniityllä kävellyt tietokirjailija Juha Kauppinen avaa merten salaisuuksia ja ihmisen pakkomiellettä entistä suurempaan terassiin.  
• Perhetragedia Itämerellä – norpalta sulaa elämä alta 16.09.2025 29мин

  Itämerennorppa on uhanalaisuusluokituksen mukaan silmälläpidettävä laji, joka on silti suomalaisten pyssyn tähtäimessä. Suurin uhka norpalle on kuitenkin ihmisen lämmittämä ilmasto ja meri, joka ei jäädy. Miksi ihminen ja norppa tarvitsevat jäätä? Tähän vastaa jäätutkija Sohvi Kangasluoma, joka teki oman pesän jäihin.
• Myrkytetyt pellot hiljensivät merikotkan  09.09.2025 35мин

  Merikotkan säilyminen Itämerellä oli untuvan varassa. Ympäristömyrkyt, metsästys ja vaino olivat nujertaa merikotkapopulaation, mutta puhdas ruoka ja pesien suojelu saivat merikotkan siivilleen. Ihmisen kemikaalimaniaa ja saaliskateutta valottaa Syken erikoistutkija Seppo Knuuttila. 
• Mikko ”Peltsi” Peltola ja kala, joka ui päin seinää  02.09.2025 34мин

  Kaksi lajia, sama nimi. Norjasta rahdataan kasvatettua lohta suomalaisten ruokapöytiin samalla, kun oma lohemme törmää rehevöityneeseen mereen ja kotijokeen rakennettuun patoon. Syy löytyy Suomen energia-, maa- ja metsätalouspolitiikasta sekä sotienjälkeisistä päätöksistä. Vaelluskalojen puolestapuhuja ja kalastaja Mikko "Peltsi" Peltola etsii onnellista loppua kuningaskalan tarinaan. 
• Merimetso – syyttömänä teloitettu  26.08.2025 30мин

  Mikä aiheuttaa ihmisessä niin paljon pelkoa ja vihaa, että se vainoaa lintulajin paikalliseen sukupuuttoon? Miksi media edelleen ylläpitää tarinaa rantojen merirosvosta? Ihmisen luontosuhdetta tutkinut kulttuurihistorijoitsija Otto Latva avaa vainon syitä ja ihmisen suhdetta merimetsoon läpi vuosisatojen.  
• Iida Turpeinen ja Stellerin merilehmän viimeinen hengenveto 19.08.2025 35мин

  Ihminen ajoi Stellerin merilehmän sukupuuttoon alle 30 vuodessa siitä, kun se löydettiin. 1700-luvun mokia voi perustella sillä, ettei ihminen vielä tiennyt mitä teki. Mutta entä nyt, kun aiheutamme luontokatoa tiedosta huolimatta? Jaksossa pohditaan, mitä Stellerin merilehmän tarina kertoo ihmisestä – lajista, joka on uteliaana valloittajana ja ristiretkeilijänä yksin pystynyt aiheuttamaan kuudennen sukupuuttoaallon. 
• Maailma hukkuu jätöksiin 10.07.2024 29мин

  Olet mitä syöt, ja ruoka muuttaa maailmaa vielä pureskelun jälkeen. Typen luontainen kierto järkkyy, kun ihminen mättää proteiinipatukan toisensa perään.  Ihmiskehoon, jätevdenpuhdistamoon ja mökkikäymälään päätyy jatkuvasti enemmän typpeä, joka rehevöittää Itämerta ja sen rantoja. Maija ja Säde etsivät keinoja kasvattaa lihasta ja mökkeillä Itämeri-ystävällisesti.   Itämeren pelastajien hytissä typpeä talteen kerää erityisasiantuntija Anna Saarentaus John Nurmisen Säätiöstä ja mökkihuussin iskuun laittaa vastuullisuusvaikuttaja Pia Alapeteri. Klassikkokappaletta lainaa Jurmossa asuva Tiina Johansson, jonka kotisaari on vaarassa hukkua jätöksiin. Toisin kuin jaksossa sanotaan, kappale Hymyile Miss Universum on Rauli Badding Somerjoen, ei Juice Leskisen.
• Suomi valuu vihreään mereen 03.07.2024 24мин

  Suomi on tuhansien järvien ja yhden meren maa. Lähes kaikkien suomalaisten vedet virtaavat lopuksi Itämereen, samoin kuin 84 miljoonan muun asukkaan Itämeren ympärillä. Meressä maalta valuvia ravinteita odottaa nälkäinen sinilevä. Kun ravinteita pääsee mereen liikaa, sinilevä lisääntyy holtittomasti. Maija ja Säde kutsuvat hätiin lantatinderin swaippaajat ja Itämeren viihdekäyttäjät. Leväpuuron keskellä Itämerta pelastavat meriympäristöjohtaja Ulla Rosenström John Nurmisen Säätiöstä ja yksinpurjehtija Ari Huusela.
• Hautausmaa, museo ja kaatopaikka 26.06.2024 19мин

  Meri on täynnä maalta kadonnutta: ostoskärryjä, shampanjapulloja, piipunpalasia ja ruumiita. Itämeren pohjassa sijaitsee museo, hautausmaa ja kaatopaikka. Maija kaivelee pohjamutia ja etsii viestejä menneisyydestä. Säde selvittää, mikä on Itämeren yleisin roska, ja miten se päätyy ihmiskehoon.  Muoviroskaa naaraamassa on roska-aktivisti Eino eli Teemu Oinio, joka tunnetaan Roskapäivä-somekanavistaan, ja pinnan alle uponneen elämän jälkiä sukeltamassa meriarkeologi Minna Koivikko.
• Käykö kukaan koukkuun? 19.06.2024 20мин

  Mitä kalastaja tarjoaa ensitreffeillä? Entä onko Itämeressä kohta enää mitään tarjottavaa? Säde ja Maija selvittävät, miten käy silakan, hauen ja ahvenen kutupaikkojen, kun luontokato etenee Itämeressä. Merenpelastajien katiskassa uuden ajan kalastaja Otto Cichoracki eli @kalastajanmaailma ja meribiologi Miina Mäki John Nurmisen Säätiöstä.
• Kuuman meren äärellä 12.06.2024 21мин

  Toukokuussa Itämeren rannoilla uimavesi on ollut poikkeuksellisen lämmintä. Viime kesänä äärimmäiset helleaallot pyyhkäisivät merten yli. Kärsiikö Itämeri seksihelteestä? Säde ja Maija pohtivat, kuinka ihminen ja siika selviytyvät kuumenevissa oloissa, ja kuinka holtittomasti sinilevä voi lisääntyä.  Merenpelastajien hytissä vieraina ovat planetaarisen terveyden lääkäri Mikaela Grotenfelt-Enegren sekä meteorologi ja kirjailija Kerttu Kotakorpi.
• Merihirviöistä suurin 05.06.2024 18мин

  Maija ja Säde selvittävät, minkälaisia vaaroja Itämeren pinnan alla piilee. Kauppalaiva s/s Leena katosi toisen maailmansodan jälkeen Gotlannin edustalla. Mitä sille tapahtui? Entä miksi ihmiselle hengenvaarallisia aineita, kuten styreeniä saa valuttaa Itämereen? Merenpelastajien hytissä vieraina ovat John Nurmisen Säätiön kokoelmapäällikkö Maria Erkheikki ja projektipäällikkö Juulia Suikula.
• Keraamikko Karin Widnäsin toiverasioissa näkyvät Itämeren maisemat ja lapsuudenmuistot 16.12.2022 26мин

  Keramiikkataiteilija Karin Widnäs ammentaa taiteessaan luonnosta ja lapsena saadusta kannustuksesta. Viimeisimpänä hän on tehnyt toiverasioita, jotka muistuttavat Suomenlahden saaria. Widnäs on viettänyt suuren osan elämänsä kesistä saaristossa ja kantaa surua roskista, jotka saapuvat aaltojen mukana.
• Taiteilija Hannu Väisäsen voimakkain Itämeri-kokemus tapahtui perunasäkin sisässä 09.12.2022 27мин

  Kuvataiteilija, kirjailija Hannu Väisänen kantaa taiteessaan mukanaan lapsuudenkokemuksia Oulusta, Pohjanlahden rannalta. Hän on kuitenkin asunut Ranskassa jo vuodesta 1989. Jaksossa Väisänen pohtii, mikä Välimeren maita yhdistää ja millainen toisaalta on itämereläinen identiteetti. Välimeren luonto on alkanut elpyä, mutta milloin Itämeren vesi kirkastuu ja meren kätkemät hylkypuistot tulevat näkyviin?
• Veden vartija -elokuva sai Saara Saarelan pohtimaan yksilön vastuuta 02.12.2022 30мин

  Ohjaaja Saara Saarela tarttui Emmi Itärannan romaaniin Teemestarin kirja, koska päähenkilön rohkeus ja usko muutokseen tekivät häneen vaikutuksen. Elokuvan ohjaaminen sai hänet näkemään globaalit vesimarkkinat ja Itämeren uhkakuvat uudella tavalla. Silti kaiken pohjalta löytyi myös toivoa.
• Kun Meeri Koutaniemi pääsi ensi kerran merenpohjaan, hän sai naurukohtauksen 25.11.2022 32мин

  Valokuvaaja Meeri Koutaniemi on kotoisin Kuusamosta, joten Itämeri on ollut hänelle vieras. Viime aikoina hän on kuitenkin kiertänyt saaristoa eri vuodenaikoina ja törmännyt uskomattomiin elämäntarinoihin ja monimuotoiseen meriluontoon. Hän on myös ottanut meren pelkoa niskasta kiinni.
• Jazzpianisti Jussi Fredriksson antoi saariston väreille soinnut 18.11.2022 25мин

  Jussi Fredriksson pyörittää merellisten festivaalien sarjaa nimeltä Archipelago Sea Jazz. Kun tapahtumat peruttiin koronapandemian vuoksi, hän pakkasi pianon veneeseen ja lähti saaristoon säveltämään. Jussi Fredriksson trion levyllä kuuluvat saariston värit ja myös suru Itämeren tilanteesta. Jaksossa kuullaan otteet kappaleista Red Ochre ja Dead Sea.