Karon Grilli

Επεισόδια

• Grilli-Ekstra: Toimistoista tuli infraa – Ei näin, KPY! 01.06.2026 29λ

  Kun savolainen huastaa, vastuu siirtyy kuulijalle.Erityisesti tämä pätee silloin, kun savolainen markkinoi listautumassa olevaa yhtiötä. Silloin toimistotalosta tulee infrastruktuuria ja rahastojen hallinnoinnista private equity -salkku.Kuopion Telefooniosakeyhtiöstä KPY-osuuskunnaksi 140 vuoden aikana muuttunut yhtiö on listautumassa Helsingin pörssin First North -markkinapaikalle.Puolet KPY:n taseesta on yhtä kuin kiinteistösijoitusyhtiö Novapolis. Sen vuokrausaste on 86 prosenttia, mikä kuvaa markkinan vaikeutta.Se ei kuopiolaisia pelota, vaan KPY rakentaa lisää neliöitä. Savon Sanomien vanhan toimitalon tilalle Vuorikadulle nousee uusi 30 miljoonan euron kiinteistö. KPY kaivautuu entistä syvemmin kiinni kotikaupunginsa toimistomarkkinaan.Lisäksi KPY omistaa listaamattomia yhtiöitä. Näistä omistuksistaan se haluaa eroon. Jatkossa tarkoitus on ryhtä sijoittamaan rahaa rahastojen kautta.Ekstra-Grillissä poimintoja KPY osk:n listautumisesta.
• #100. Tuotanto ja katteet ylös, LapWallin Jarmo Pekkarinen? 27.05.2026 1ώ 11λ

  Rakennuselementtejä puusta valmistava LapWall teki viime vuonna vajaan kolmen miljoonan euron tuloksen ennen veroja. Yhtiön toimitusjohtajan Jarmo Pekkarisen mukaan tuloksella olisi ollut potentiaalia olla kuusi miljoonaa euroa parempi.Arvio on teoreettinen ja kuvaa sitä, millaista potentiaalia Pekkarinen uskoo LapWallin uudessa tehtaassa piilevän. Pekkarinen nostaa esiin tehostuskohteita, joista säästöjä aiotaan ottaa: tuotteen läpimenoaika, tehokkaampi materiaalien käyttö… Uudella osavalmistuslinjalla yksi ihminen tekee Pekkarisen mukaan samat työt, joihin nykyisin tarvitaan kahdeksan ihmistä.Asuntorakentamisen syväjää on iskenut LapWalliin viime vuosina. Yhtiö on paikannut asuinrakennusten seinäelementtimarkkinan romahtamista muilla tuotteilla, ja asuntorakentamisen osuus liikevaihdosta on pudonnut alle kymmeneen prosenttiin.LapWallin tavoitteena on sadan miljoonan euron liikevaihto vuoden 2030 loppuun mennessä. Tuotantokapasiteetin puolesta siihen on edellytykset. Samalla LapWall aikoo muuttua tuoteyhtiöksi. ”Asiakas saa paremman tuotteen halvemmalla. Jos asiakas haluaa laittaa oman sormenjälkensä tuotteeseen ja määritellä, että siinä pitää käyttää tällaisia ja tällaisia raaka-aineita ja tehdä tällä tavalla, hän saa huonomman tuotteen kalliimmalla.”Datakeskukset ovat olleet Suomen rakentamisen valopilkku. Datakeskusten katot kuulostavat täysin LapWallin heiniltä: isoja tasakattoisia halleja, jotka pitää panna pystyyn nopeassa aikataulussa ja aikataulussa on pysyttävä. LapWall on jopa kehittänyt oman kattoratkaisun datakeskuksia silmällä pitäen.LapWall toimitti kattoelementit YIT:n XTX:lle Kajaaniin rakentamaan datakeskukseen, mutta sen jälkeen on ollut hiljaista. ”Olemme mukana markkinassa, ja näkymä on se, että tulemme tekemään näitä hankkeita, mutta emme voi kertoa niistä ennen kuin loppuasiakas antaa luvan”, Jarmo Pekkarinen sanoo.Datakeskushankkeet ovat sen verran isoja ja vaativat niin paljon huomiota, että LapWall pystyy ottamaan niitä enintään muutaman vuodessa.Yhteistyössä: LapWallJarmo Pekkarinen vieraili Grillillä 14.2.2024:https://open.spotify.com/episode/4EuRQ5oVu5cScIibOkeN8G
• #99. Kultaa purjeissa, Endominesin Kari Vyhtinen? 20.05.2026 1ώ 18λ

  Tuotantomäärä nousee, kullan hinta ampuu katosta läpi. Kun kertolaskun molemmat tekijät nousevat, kultaa kaivava ja sitä etsivä Endomines ei voi välttää liikevaihdon kohisevaa kasvua.Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Endominesin liikevaihto kasvoikin peräti 77 prosenttia. Alimmalle riville asti valui 7 miljoonaa euroa eli 38 prosenttia liikevaihdosta.”Olen supertyytyväinen”, Endominesin toimitusjohtaja Kari Vyhtinen sanoo.Menestys on näkynyt myös osakekurssissa. Vuodessa Endominesin pörssikurssi on kaksinkertaistunut, ja syksyn 2023 lukemista se on kymmenkertaistunut.Kullan hinnan osalta Endomines voi vain nauttia maailman markkinahinnan myötuulesta tai kärsiä vastaisesta, mutta tuotantomäärät ovat sen omissa käsissä. Viime vuonna Pampalon kaivoksella tuotantomäärät laskivat neljännes neljännekseltä, mutta tämän vuoden alussa kaivos takoi tuotantoennätyksen, 5000 unssia kultaa.Selitys sekä viimevuotiseen laskuun että alkuvuoden ennätykseen on sama: Endomines osti viime vuonna maanalaisen kaivoksen kaivostoiminnan aiemmin sitä harjoittaneelta alihankkijalta. ”Suurin osa henkilöstöstä siirtyi meille, mutta kaikki eivät siirtyneet. Rekrytoimme uusia ihmisiä, ja se oli yllättävän vaikeaa. Huomasimme myös, että osa laitteista ei ollut ihan priimakunnossa”, Vyhtinen kertoo. ”Ostimme kolme uutta laitetta saman tien ja vaihdoimme kaivoksen johdon. Joulukuussa se kääntyi.”Grillillä Kari Vyhtinen kertoo muun muassa Endominesin historian suurimmasta kairaushankkeesta, jolla kultavarantojen määrä on tarkoitus nostaa miljoonan unssin paremmalle puolelle, ja suunnitelmista laajentaa kaivostuotantoa merkittävästi. Kuinka hanke rahoitetaan? Entä mikä on kultaoraakkelin arvio kullan hintakehityksestä seuraavan vuoden aikana?Yhteistyössä: EndominesKari Vyhtinen Grillillä 5.6.2024:https://open.spotify.com/episode/7p1o3IXj2x5tfvYd0q16IT?si=72rPEspuTcSdiOUrZnWpqwKari Vyhtinen Grillillä 23.4.2025: https://open.spotify.com/episode/0sDEwbVw1gVAkVQFQ9Wj5w?si=Zu7Tnh4RQC-n7bx4QJVGjQ
• #98. Johtavaksi varainhoitajaksi, Aktian Anssi Huhta? 13.05.2026 55λ

  Aktia pyrkii kehittymään ”ainutlaatuiseksi, johtavaksi varainhoitajaksi, jolla on vahvat juuret pankkiliiketoiminnassa”.Juurien vahvuus on ilmeinen: Aktian edeltäjistä Helsingin Säästöpankki perustettiin huhtikuussa 1826, siis kaksisataa vuotta sitten. Mutta mitä tarkoittaa ”johtava” varainhoidosta puhuttaessa? Pääomilla mitattuna Aktia on kaukana suurimmista.”Olemme suuntaa näyttävä niillä tuotealueilla ja toiminnoilla, joissa haluamme olla”, Aktian toimitusjohtaja Anssi Huhta määrittelee Karon Grillissä.”Esimerkiksi korkovarainhoidossa olemme mielestämme jopa Euroopassa johtavia toimijoita. Haluamme pitää position ja viedä sitä maailmalle.”Aktian keihäänkärkiä ovat ainakin kehittyvien markkinoiden ja frontier-markkinoiden paikallisvaluuttaisiin valtionlainoihin sijoittavat tuotteet. Huhta kertoo, että kehitteillä on myös muutama uusi aihio, siis rahastotuote.Kasvua haetaan erityisesti Keski-Euroopasta.”Meillä on jo nyt kolmisenkymmentä saksalaista instituutiota asiakkaana. Määrää on vakaa tarkoitus kasvattaa merkittävästi.”Asiakkaina on esimerkiksi eläkekassoja, jatkossa kasvua haetaan esimerkiksi isommista family officeista.”Lisäksi on muutama erittäin mielenkiintoinen kohdejoukko, joita mietimme. Esimerkiksi säästöpankkikenttä on Keski-Euroopassa todella iso. Lähestymme heitäkin suoraan", Huhta kertoo.Yhteistyössä: Aktia0:00 Alku2:02 "Johtava" varainhoitaja?5:01 Kansainvälinen kasvu14:22 Kilpailu Suomen henkilöasiakkaista22:15 Salkunhoito- ja kohdemarkkinariski30:20 Korkokate40:00 Sinappi41:00 Tuomio
• #97. Edessä kuparinhohtoinen tulevaisuus, Metson Sami Takaluoma? 06.05.2026 1ώ 11λ

  Maailma sähköistyy. Sähkön siirtämisessä kupari on ylivertainen. Metso on maailman ykkönen kuparin sulatuksessa ja muissa kaivos- ja jalostusprosesseissa.Siihen nähden, kuinka kuparista tulevaisuutta markkina-arviot maalailevat, investoinnit kuparikaivoksiin ovat olleet maltillisia. Miksi kauppa ei käy kiivaammin, Metson toimitusjohtaja Sami Takaluoma?Syitä on monia. Monimutkaistunut geopoliittinen tilanne vaikeuttaa kaivosyhtiöiden päätöstä siitä, mitä valtausta ne lähtevät kehittämään seuraavaksi. Sami Takaluoma nostaa esiin myös sen, että viime vuonna kaivosyhtiöt neuvottelivat poikkeuksellisen aktiivisesti yritysjärjestelyistä. Jos yritysosto tai myytäväksi tuleminen on akuutisti pöydällä, katsotaan se kortti ennen kuin tehdään satojen miljoonien eurojen investointeja.Logiikkaan kuuluu, että sitten kun todella alkaa tapahtua, todella alkaa tapahtua.”On hyvin epäedullista olla investointisyklin viimeisenä. On hyvä olla ’first follower’”, Takaluoma kuvailee investointisyklin piirteitä. ”Kukaan ei halua olla se, joka tulee mukaan kolmen vuoden päästä, kun sykli on jo vähän mennyt ja muut alkavat saada uutta kapasiteettia käyttöön.”Metso pyrkii uudessa strategiassaan kasvattamaan jälkimarkkinaliiketoiminnan osuutta. Samalla yhtiö nosti kannattavuustavoitettaan: Metso tavoittelee yli 18 prosentin oikaistua EBITA-kannattavuutta vuoden 2028 loppuun mennessä. Segmenttikohtaisesti Mineraaleille on asetettu 20 prosentin ja Kivenmurskaukselle 17 prosentin kannattavuustavoite.Segmenttien kannattavuusero korreloi jälkimarkkinatoimintojen osuuden kanssa. Viime vuonna Mineraalien liikevaihdosta 60 prosenttia tuli jälkimarkkinoilta eli huollosta, varaosista, kulutusosista, modernisoinnista ja digitaalisista palveluista. Kivenmurskauksessa niiden osuus oli kolmannes.Metson ja Outotecin yhdistymisen jälkeen Metso on kyennyt parantamaan kannattavuuttaan selvästi, vaikka viime vuonna oikaistu EBITA laski vajaaseen 16 prosenttiin. Grillillä Sami Takaluoma kertoo, kuinka kannattavuutta kohotetaan.Yhteistyössä: MetsoMetson edellinen toimitusjohtaja Pekka Vauramo vieraili Grillillä elokuussa 2024:https://open.spotify.com/embed-podcast/episode/3vPY7l4NqpX21TKjtNQehV0:00 Alku04:17 Tuloutuskäytännöt ja riskienhallinta09:30 Jälkimarkkinat15:20 Mineraalit-liiketoiminta18:26 Kupari32:20 Kriittiset mineraalit47:37 Kivenmurskaus-liiketoiminta1:01:07 Sinappi1:03:31 Tuomio
• #96. Kannattaako listautumisiin osallistua? 29.04.2026 41λ

  Kun yhtiö laskee liikkeelle ja myy sijoittajille kerralla paljon osakkeitaan tai vanhat omistajat muuttavat omistamiaan osakkeita rahaksi, kaupankäyntitilanteessa vallitsee ostajan markkina. Se tarkoittaa, että hinnan pitää joustaa: osakkeita merkitseville tai ostajille osakkeen hinnan tulee olla alhaisempi kuin sen ”käypä hinta”.Tämä kysynnän ja tarjonnan laista johdettu sääntö tuntuu pätevän listautumisissa keskimäärin varsin hyvin. Floridan yliopiston professori emeritus Jay Ritter on tilastoinut kaikki yhdysvaltalaiset listautumiset 1980-luvun alusta nykypäivään. Pitkälti yli 9000 listautumista sisältävän aineiston viesti on selvä: listautuvan yhtiön osakekurssi ensimmäisen kaupankäyntipäivän päätteeksi tapaa yleensä olla selvästi listautumishintaa korkeampi.Ritterin data osoittaa, että ensimmäisen päivän nousu on ollut keskimäärin 19 prosenttia.Toinen vahva tilastollinen havainto Yhdysvaltain IPO-markkinoista on, että ensimmmäisen pörssipäivän kurssista laskettuna kolmen vuotta eteenpäin uudet pörssiyhtiöt ovat hävinneet selvästi yleiselle markkinakehitykselle.Helsingissä ensimmäisen päivän nousut ovat viime vuosina olleet pienempiä.Mitä tilastot ja tutkimukset kertovat listautumisista? Historiahavainnot asettavat selvän peruspelikirjan listautumisanteihin ja -myynteihin osallistumista harkitsevalle.Jay R. Ritterin IPO-tilastot:https://site.warrington.ufl.edu/ritter/files/IPO-Statistics.pdfJoonas Kansikkaan kandidaatintutkielma 2021:https://lutpub.lut.fi/bitstream/handle/10024/163818/Kandidaatintutkielma_Joonas_Kansikas.pdf;jsessionid=B8ADA70C4CFB9300C8E8923403005397?sequence=3Taneli Vahteran diplomityö 2023:https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/150807/VahteraTaneli.pdf?sequence=2&isAllowed=yKauppalehti marraskuu 2025:https://www.kauppalehti.fi/uutiset/a/4d011924-04a8-4bca-b165-1242714eef80
• #95. Miljoonat sileäksi, Vesa Puttonen! 22.04.2026 1ώ 25λ

  ”Muuntautuminen muurahaisesta heinäsirkaksi ei todellakaan ole mikään helppo asia, mutta kun sitä nyt on jonkin aikaa opetellut, niin kyllähän se tanssiminen ja lauleskelukin tuntuu ihan hyvältä”, rahoituksen professori Vesa Puttonen sanoo.Hän viittaa siihen, että viime vuosina hän on pyrkinyt aktiivisesti muuttamaan rahankäyttöään. Sen sijaan että varallisuutta pitäisi kaiken aikaa kartuttaa, hän on ottanut ohjelmalliseksi tehtäväksi rahan kuluttamisen ja laatinut itselleen kulutusbudjetin samalla tavalla kuin säästäjiä neuvotaan budjetoimaan säästöt.”Vuoden lopussa olen tyytyväinen, kun olen saanut kulutusbudjettini täyteen.”Kulutusmoodiin siirtyminen ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö Puttonen tavoittelisi sijoituksillaan tuottoa. Sehän on ikään kuin sijoituspelin idea.”On tavattoman mielenkiintoista seurata, mitä yrityksissä tapahtuu. Miten hyvältä tuntuukaan, kun onnistuu jossain sijoituksessa! Sillä, laskeeko sijoitussalkku tänään 10 prosenttia, ei ole mitään merkitystä elämääni nyt eikä tulevaisuudessa.”Grillillä puhutaan myös sijoitusmaailman ajankohtaisista ilmiöistä kuten markkinoiden muuttumisesta vähemmän tehokkaiksi. Vesa Puttonen kertoo myös, miksi on sijoittanut F-Secureen ja miksi vähentänyt omistustaan Eagle Filtersissä. Jaksosta selviää myös someyleisöä kuohuttanut kysymys: Miksi juuri ED-energiajuoma on rahoituksen professorin suosikki?MAINOS: OtavaVesa Puttosen uutuuskirja Miten miljoona hankitaan ja kulutetaan (Otava, 2026) Grillin kantiksille 25 eurolla (+ postikulut) Otavan verkkokaupasta koodilla "Grilli25".https://otava.kauppakv.fi/sivu/tuote/miten-miljoona-hankitaan-ja-kulutetaan/5486856Vesa Puttosen vierailu Grillillä tammikuussa 2024:https://youtu.be/7nZ5msZDQowCliff Asness: "The Less-Efficient-Market Hypothesis”:https://www.aqr.com/Insights/Perspectives/The-Less-Efficient-Market-Hypothesis
• #94. Riskikorjattu tuotto alennuksessa, Fundcon Saku Sairanen? 15.04.2026 1ώ 23λ

  "Kun piensijoittajia kutsutaan jonnekin, se taitaa aika lailla johtua siitä, että ollaan pulassa. Yleensä ei lähdetä ensimmäisenä heille tarjoamaan hyviä sijoitustuottoja ja kohteita", pääomasijoitusyhtiö Fundcon perustajaosakas Saku Sairanen sanoo.Sairanen puhuu private equity -rahastoista, joille nollakorkoajan päättyminen aiheutti shokin. Pääomarahastojen hallinnointiyhtiöillä on viime vuosina ollut vaikeuksia saada salkuistaan irtautumisia järkevään hintaan. Rahastot eivät ole pystyneet palauttamaan varoja sijoittajille, eivätkä rahastoyhtiöt osin sen seurauksena keräämään pääomia uusiin rahastoihin.Private equity -yhtiöt ovat kehittäneet tuotteita, joita ne ovat antaneet myös suomalaisten pankkien jaeltavaksi ja markkinoitavaksi omille asiakkailleen.”Ketju on pitkä, mikä tekee sen, että kustannukset kasvavat, koska kukaan ei tee taksvärkkinä. Läpinäkyvyys tietysti heikkenee mitä enemmän on väliportaita. Tuntuu vähän, että osa tuotteiden jakelijoista ei itsekään tiedä, mitä he myyvät", Sairanen sanoo.Sairanen kritisoi pääomasijoitusyhtiöitä muun muassa siitä, että yliajalle menneiden rahastojen omistuksia siirretään eteenpäin jatkorahastoihin, joita sitten myydään ketjutettuna pienempien rahojen sijoittajille. Näin hankitaan likviditeettiä eli rahaa vanhoille suursijoittajille, joilta voidaan kerätä pääomia uusia rahastoja varten.Pääomarahastoja pyörittäville yhtiöille voi tulla kiusaus arvostaa vanhan rahaston jatkorahastolle myymät omistukset korkealle – ja myymällä jatkorahastoja eteenpäin ”alennuksella”.”Private equity -toimijat ovat aika kekseliäitä ja opportunistisia. Löydetään keinoja ratkaista ongelmia. Tai ainakin siirtää ongelmia.”Jaksossa puhutaan myös kasvuyhtiöiden rahoituksesta. Sairasen mukaan rahoituksen puute tappaa Suomessa hyviä kasvuyhtiöitä. Fundcon lanseeraama rahasto pyrkii osaltaan paikkaamaan tätä ongelmaa.Sairanen arvioi, että Suomessa vallitseva kasvuyhtiörahoituksen niukkuus synnyttää sijoitusmahdollisuuden.”Kun suomalainen yritys päätyy tiettyyn pisteeseen, se on aika paljon parempi ja varmempi kuin jenkkiläinen vastaava”, Sairanen sanoo. ”Laittamalla sinne pääomaa pystyy tekemään riskikorjatusti tosi hyviä sijoituksia.”Yhteistyössä: FundcoJaksossa mainittu Saku Sairasen haastattelu Kauppalehdessä:https://www.kauppalehti.fi/uutiset/a/d70e20db-4550-4767-a077-34f650dd5972Jaksossa mainittu Saku Sairasen ja Sauli Vilénin keskustelu IndersPodissa:https://open.spotify.com/episode/69hJvOyNHn6LmljaKWpBCM?si=LiFBdLWWSa-SmzfMJzizogVesa Puttosen uutuuskirja Miten miljoona hankitaan ja kulutetaan Grillin kanta-asiakkaille Otavan verkkokaupasta 25 eurolla + postikulut. Grilli-hinnan saa koodilla Grilli25. Linkki: https://otava.kauppakv.fi/sivu/tuote/?id=54868560:00 Alku1:02 Jääkö hyviä kasvuyrityksiä vaille rahoitusta?9:55 "Suomalainen kasvuyhtiö on laadukkaampi kuin vastaava jenkkiläinen"10:40 Fundcon kasvuyhtiörahasto38:31 Private equity -markkinan tila ja ongelmat50:24 Arvostukset ja jatkorahastot57:33 Private credit1:11:45 Sinappi1:17:10 Tuomio
• #93. Panokset Itä-Eurooppaan, YIT:n Heikki Vuorenmaa? 08.04.2026 1ώ 17λ

  Suomen uudisasuntomarkkinoilla paitsi tämä myös ensi vuosi alkaa näyttää menetetyltä. Se tuntuu YIT:n perinteisessä syömähampaassa. Asuminen Suomi -segmentti teki viime vuonna tappiota.YIT on sulattanut myymättömien asuntojen varastoaan Suomessa vuodenvaihteen reiluun viiteensataan. Tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä YIT:lle ei valmistunut Suomessa yhtään uutta asuntoa."Pääkaupunkiseudulla meillä on vielä hieman liian suuri [myymättömien asuntojen] asuntokanta, joskin pääkaupunkiseudun ulkopuolella se on jo normalisoitunut", YIT:n toimitusjohtaja Heikki Vuorenmaa sanoo.Syynä kaupankäynnin nihkeyteen ei ole pelkästään kuluttajien varovaisuus. ”Asuntorakentamisen kokonaisvolyymissa on erilaisia tuotteita. Erityisryhmille – esimerkiksi opiskelijoille – rakennettavasta tuetusta asumisesta on päätetty leikata rahoitusta vuoden 2026 ja 2027 aikana. Se tulee toden totta vaikuttamaan kappalemääräisiin aloituksiin”, Vuorenmaa muistuttaa.Tilannetta ei myöskään helpota se, että sijoittajat ostavat mieluummin vähän käytettyjä kerrostaloja toisilta, rahaa tarvitsevilta sijoittajilta kuin uusia kerrostaloja rakennusliikkeiltä. Halukkaita myyjiä piisaa likviditeettiongelmaisista rahastoista eläkeuudistukseen mukautuviin eläkeyhtiöihin.Asuntorakentamisesta Baltiassa, Puolassa, Tšekissä ja Slovakiassa tulee tänä vuonna YIT:lle Asuminen Suomea suurempi segmentti liikevaihdolla mitattuna. Tuloksella se oli jo viime vuonna YIT:n suurin ja selvästi kannattavin segmentti.Baltia ja itäisen Keski-Euroopan maat ovat YIT:lle selvä kasvusuunta. Strategian kannalta tarpeettomiin kohteisiin sitoutunutta pääomaa vapautetaan, ja panoksia asetetaan CEE-alueen kasvuun, kuten tonttihankintoihin.Alkuvuonna YIT tuplasi Rakennus- ja Infra-segmenttiensä kasvuvauhtiennusteet. Datakeskukset ovat yksi olennainen selitys tavoitenostoille. Datakeskusprojektit tuovat tyypillisesti työtä molemmille segmenteille.Yhteistyössä: YIT0:00 Alku3:15 Asuntojen sijoittajakysyntä7:47 Asiakassegmentointi17:31 Maantieteelllisestä organisaatiosta valtakunnalliseen22:30 Asuminen CEE35:49 Panokset Itä-Eurooppaan38:47 Datakeskuksilla tavoitteet uusiksi1:06:49 Sinappi1:12:17 TuomioHeikki Vuorenmaan vierailu Grillillä joulukuussa 2024:https://open.spotify.com/episode/4nAVzHiqESGKHSGjW18QN5?si=l32WB18bQT-_8akFDPgd_A
• #92. Tammi–maaliskuun 2026 ostot ja myynit 01.04.2026 39λ

  Vuoden 2026 ensimmäisellä vuosineljänneksellä grillinpitäjälle kertyi ostoja ja myyntejä yhteensä 51 kappaletta, ostoja selvästi enemmän kuin myyntejä.Mitä salkkuun päätyi ja mitä sieltä lähti? Miksi?Jakson lopussa yleistä markkinatilanteen ihmettelyä.
• Grilli-Ekstra: Auroora listautuu – Näin toimin 25.03.2026 47λ

  Tamperelainen sarjayhdistelijä Auroora Yhtiöt listautuu pörssiin. Mihin asioihin kiinnitän huomiota pohtiessani osakeantiin osallistumista? Miltä arvostus näyttää? Osallistunko antiin?Jakso sisältää Aurooran toimitusjohtajan Antti Rauhalan haastattelun, joka on osa Aurooran markkinointia. Jakso ei ole Aurooran markkinointia.Antti Rauhalan haastattelu on julkaistu aiemmin täällä. Tutustu myös videon disclaimeriin.https://youtu.be/CJqna3l4TmU
• #91. Tekoälyn kaksoisvoittaja, Elisan Topi Manner? 25.03.2026 1ώ 12λ

  ”Teleoperaattorit yleensä, ja Elisa erityisesti, ovat tekoälyn nettohyötyjien joukossa”, Elisan toimitusjohtaja Topi Manner painottaa.Tekoälyvyöry lisää verkoissa liikkuvan datan määrää. Se tarkoittaa, että kuluttajat ja yritykset tarvitsevat entistä enemmän tietoliikennekapasiteettia niin mobiiliverkoissa kuin kiinteissä verkoissa.”Olemme siinä mielessä uuden pidemmän kasvuvaiheen kynnyksellä”, Manner sanoo.Elisa tavoittelee strategiakaudellaan keskimäärin vähintään 4 prosentin liikevaihdon kasvua. Viime vuonna siitä jäätiin selvästi. Millä kasvuun päästään konkreettisesti kiinni?Topi Manner nostaa ensimmäiseksi tekijäksi viime vuoden jälkipuoliskolla vallinneen hintakilpailun vaimenemisen ja kilpailutilanteen vakiintumisen sille tasolle, jolle on päästy alkuvuoden aikana.”Toinen tekijä on se, että pystymme vauhdittamaan kasvua kansainvälisessä ohjelmistobisneksessä. Ohjeistuksen mukaisesti tavoittelemme tänä vuonna yli kymmenen prosentin liikevaihdon kasvua siinä liiketoiminnassa”, hän jatkaa.Kolmanneksi Manner mainitsee kodin digitaaliset palvelut sekä yritysten it- ja kyberturvapalvelut. Niissä kasvu ei absoluuttisina euroina ole järin suurta, mutta suhteellinen kasvu on hyvää.”Varsinkin jälkimmäisessä olemme tällä hetkellä markkinalla erittäin hyvin positioituneita.”Yhteistyössä: Elisa0:00 Alku2:00 Mobiilipalveluiden kilpailutilanne13:54 Elisa Industriq30:35 Tekoäly: pitkä kasvuvaihe47:25 Kannattavuustavoite ja sen saavuttaminen56:07 Osinko1:02:20 Sinappi1:05:30 Tuomio
• #90. Anders Oldenburg, Suomen Warren Buffett 18.03.2026 52λ

  Anders Oldenburg on hoitanut Phoebus-rahastoaan neljännesvuosisadan ajan. Se on ollut alusta asti hänen oma salkkunsa, joka vain sattuu olemaan avoinna myös muille sijoittajille. Oldenburg itse on rahaston suurin henkilöomistaja.Oldenburg ryhtyi tuomaan Suomeen Warren Buffettin sijoitusajatuksia jo silloin, kun kaikki eivät puhuneet niistä. Yksi olennaisista oivalluksista on ajatus siitä, että yhtiöitä on hyvä tarkastella niin kuin ne olisi ostamassa kokonaan. Silloin yhtiötä ei tarkastele osakekurssin eikä vuosineljänneskohtaisten lukujen vaan pitkän aikavälin kilpailutekijöiden kautta.Phoebuksen salkussa vanhimmat omistukset ovat pysyneet mukana alusta asti. Yksi niistä on vastikään jakautunut Luoteaksi ja Lassila & Tikanojaksi jakautunut vanha Lassila & Tikanoja. Siitä tuli salkkuun uusi rivi, mutta viimeisimmän varsinaisesti uuden sijoituksen Oldenburg teki vuosi sitten.Rahasto ei ole aktiivinen kaupankäynnissä, mutta osakevalinnassa näkemystä otetaan sitäkin enemmän. Omistusten määrä liikkuu 25 - 30:n tienoilla. Jos rahastoa eivät sitoisi hajautusvelvoitteet, Oldenburg keskittäisi omistuksiaan vielä enemmän, ehkä noin 15 riviin.Grillillä Anders Oldenburg kertoo sijoitusperiaatteistaan ja kommentoi salkkunsa omistusia.Jakso on nauhoitettu live-yleisön edessä Vero 2026 -tapahtumassa Finlandia-talossa 11.3.2026.Haastattelun kuvaus ja äänitys: Studio Christiansen Oy, NetVideo Helsinki
• #89. Vesibisnes tuplaksi, Kemiran Antti Salminen? 11.03.2026 1ώ 5λ

  Kemira on valmiina kasvuun.Viime vuosina kemianyhtiö on tiivistänyt liiketoimintansa ja pannut kannattavuuden kuntoon. Tase antaa liikkumavaraa.”Olemme siinä kohdassa, että meillä on kyvykkyyttä ja resursseja tehdä kasvua – myös epäorgaanisesti”, Kemiran toimitusjohtaja Antti Salminen sanoo. ”Olemme rakentaneet itsellemme oikeuden kasvaa ja mennä uusille alueille, joilla on myös merkittävästi orgaanista kasvupotentiaalia.”Kemiran tavoitteena on keskimäärin yli neljän prosentin vuotuinen orgaaninen kasvu. Kun katsoo kolmelra viime vuodelta valuuttakurssikorjattua vertailukelpoista liikevaihtoa, Kemira ei vaikuta kasvuyhtiöltä: joka vuosi muutoksen etumerkki on ollut miinus. Etenkin viime vuoden viimeisellä neljänneksellä liikevaihto laski. Syynä oli sekä volyymien että hintojen aleneminen.”Kuluttajatalous on heikko, ja sitä kautta veden käyttö teollisuudessa ja pakkausmateriaalien käyttö, jotka ovat meidän kaksi tärkeintä loppukohdettamme, ovat olleet pehmeitä. Sitä vastaan tässä taistellaan”, Antti Salminen sanoo.Kovimmat kasvuodotukset kohdistuvat vesiratkaisut-segmenttiin. Tavoitteena on tuplata veteen liittyvä liikevaihton määrittelemättömän ajanjakson kuluessa. Jos vesiliikevaihto kaksinkertaistuisi nyt, muun pysyessä ennallaan Kemirasta tulisi nykyisestä vajaan kolmen miljardin euron liikevaihdon yhtiöstä neljän miljardin euron liikevaihdon yhtiö.”Meidän perusmarkkinoillamme Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa ei ole valtavan suurta kasvupotentiaalia. Silloin ’veden tuplaaminen’ tarkoittaa sitä, että meidän pitää mennä vesikemian sisällä sellaisille markkina-alueille, joilla emme ole perinteisesti olleet. Sitä olemme lähteneet toteuttamaan”, Salminen sanoo.Yhteistyössä: Kemira0:00 Alku2:40 Vesiratkaisut kasvukärkenä12:26 Sellubisnes13:49 Pakkaus- ja hygieniaratkaisut17:45 Kannattavuus on parantunut36:34 Veden kasvu43:40 Aasian vedenkäsittelymarkkinat53:00 Kasvollinen pääomistaja54:46 Osingot57:10 Sinappi1:00:15 Tuomio
• #88. Minuutit miljooniksi, Fondian Timo Lappi? 04.03.2026 1ώ 16λ

  Lakipalveluyhtiö Fondian jujuna on tarjota asiakkaille ”ulkoistettua lakiosastoa”. Asiakas tekee Fondian kanssa sopimuksen tietystä kuukausittaisesta tuntimäärästä sen sijaan että ostaisi projekteja.Tällainen ”lakiosasto palveluna” -toiminta tuo Fondian liikevaihdosta suunnilleen puolet. Toisesta puolesta puolet tulee jatkuvan palvelun asiakkaiden lisätilauksista ja viimeinen neljännes muille asiakkaille tehtävistä yksittäiskeikoista.Ulkoistetun lakiosaston (LDaaS, legal department as service) -konseptilla Fondia kasvoi ja valtasi markkinaa – kunnes ei enää kasvanutkaan. Listautumisvuodestaan viime vuoteen Fondia kasvoi keskimäärin vain 4 prosenttia vuodessa. Onko Fondia menettänyt kilpailuetunsa?”Kilpailuetu on tallella”, Fondian toimitusjohtaja Timo Lappi vakuuttaa. ”Tietojeni mukaan meidän markkinallemme ei ole ollut kauheasti tunkua.”Lappi arvioi Fondian kasvuvaikeuksien johtuneen esimerkiksi siitä, että asiakasyritykset ovat halunneet säästää ja leikanneet toistuvista kustannuksista. Hän nostaa esiin myös sen, että yleisesti vaisummassa markkinatilanteessa Fondiaa suuremmat toimistot ovat innokkaampia kilpailemaan osin samoista hankkeista, joita Fondia tekee.Aloitettuaan toimitusjohtajana vuosi sitten Lappi pani Fondian kulukuurille. Tuloksia alkoi näkyä viime vuoden viimeisen neljänneksen tuloslaskelmassa. Neljänneksen liikevoittoprosentti ylsi jo 13,5:een ja oikaistu käyttökate 18,8 prosenttiin liikevaihdosta.Fondia pyrkii ”rule of 20” -yhtiöksi: keskipitkän aikavälin tavoite on, että yhtiön liikevaihdon orgaaninen kasvuprosentti ja oikaistu käyttökatemarginaaliprosentti yhteenlaskettuna ovat vähintään 20. Tavoite täyttyisi siis esimerkiksi viiden prosentin orgaanisella kasvulla ja 15 prosentin oikaistulla käyttökatteella.Timo Lappi antaa mutkat suoriksi vetävän laskuesimerkin, jossa oletetaan 100 juristia, 200 työpäivää vuodessa ja keskituntihinnaksi 300 euroa. Karkealla laskelmalla 15 minuuttia laskutettavaa työtä päivässä toisi 1,5 miljoonaa euroa liikevoittoriville. Viime vuonna Fondian raportoitu liikevoitto oli karvan alle miljoona euroa.Yhteistyössä: Fondia0:00 Alku5:11 Ulkoistettu lakiosasto16:25 Minuutit miljooniksi -laskelma30:13 Lakipalvelualan konsolidoituminen?35:39 Miinuksia maailmalta43:33 Taloudelliset tavoitteet1:02:05 Sinappi1:11:27 Tuomio
• # 87. Tulos tuplaksi, Loihteen Samu Konttinen? 25.02.2026 1ώ 7λ

  BLC Turvan oston myötä Loihteesta tulee kuin uusi yhtiö. Yrityskauppa kasvattaa Loihteen liikevaihtoa noin puolella, minkä lisäksi yhtiö profiloituu entistä selvemmin turvapalvelujen tarjoajaksi.Loihdetta on tavattu luonnehtia it-palveluyhtiöksi. Uudesta muodostuvasta kokonaisuudesta it-konsultoinnin osuus on vain 15 prosentin luokkaa. Loihde odottaa merkittäviä noin kolmen miljoonan euron kustannussynergioita. Ne täytyy saadakin, jotta kauppa vaikuttaisi Loihteen kannalta mielekkäästi hinnoitellulta. Kolme miljoonaa euroa on kova luku BLC Turvan historialliseen kannattavuuteen suhteutettuna.”Uskomme, että synergiapotentiaali on hyvin realistisesti mallinnettu ja sen ulosmittaus on kohtuullisen todennäköistä”, Loihteen toimitusjohtaja Samu Konttinen sanoo.Kustannussäästöistä saatava kannattavuuden pareneminen on yksi askel. Toinen on Loihteen palveluiden levittäminen BLC Turvan asiakkaille.”Ristiinmyyntimahdollisuudet ovat aika merkittäviä. Meidän kokonaisturvallisuustarjoomamme verrattuna BLC:hen on merkittävästi laajempi, kun otetaan mukaan kyberturvaratkaisut, verkkoratkaisut ja niin poispäin. Meillä on BLC:n asiakaskuntaan paljon tarjottavaa, jota BLC:n portfoliosta ei löydy”, Konttinen kertoo.Konttinen laskeskelee, että EBITA-tasolla karkeilla luvuilla laskettuna vanhan Loihteen 5 miljoonaa voisi muuttua synergiaetujen kairaamisen jälkeen 9 miljoonaksi.Ennen kuin kustannussäästöjä ja ristiinmyyntejä saa käyntiin, täytyy kuitenkin odottaa kilpailu- ja kuluttajaviraston päätös. KKV otti kaupan jatkokäsittelyyn. Ratkaisua odotetaan kevään aikana.Samu Konttisen edellinen vierailu Grillillä toukokuussa 2024:https://open.spotify.com/episode/2x4bZ7mJQo0WhNJUdAnEO3Yhteistyössä: Loihde0:00 Alku0:58 KKV:n BLC Turva -kaupan jatkoselvitys9:40 BLC Turvan kannattavuusparannuspotentiaali12:36 Ristiinmyyntimahdollisuudet18:40 Kyberturva, pilvi ja yhteydet -liiketoiminta21:33 Jatkuvat palvelut28:40 It-konsultointi (Data, digi ja AI)37:05 Voisiko it-konsultoinnin myydä?40:53 Osinko43:30 Kannattavuus BLC Turva -kaupan jälkeen49:30 Skaalautuvat palvelut51:47 Sinappikysymys55:05 Kortti58:40 Karon tuomio
• #86. Helsingin kuumin tekoäly-yhtiö, Wärtsilän Hanna-Maria Heikkinen? 18.02.2026 1ώ 29λ

  Wärtsilä on Helsingin pörssin kuumin tekoäly-yhtiö: tekoälybuumissa tarvittavista datakeskuksista on tullut moottorivalmistajalle nopeasti tärkeä asiakaskunta.Viime vuonna Wärtsilän Energia-segmentti sai laitetilauksia peräti 66 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuotena. Isoja datakeskuksien meneviä kauppoja on päästy kertomaan myös tämän vuoden puolella.Wärtsilän myllyt ovat ainakin aluksi datakeskusten käyttövoimanlähde, ei siis vain säätövoimaratkaisu.”Perusvoimassa, jota datakeskuksiin tarvitaan, käyttötunnit ovat yleensä erittäin korkeat, ja meidän palveluliiketoiminnan tarve korreloi käyttötuntien kanssa. Eli näissä on erittäin merkittävä palveluliiketoiminnan mahdollisuus pitkällä aikavälillä”, Wärtsilän sijoittajasuhdejohtaja Hanna-Maria Heikkinen kertoo Karon Grillissä.Palveluliiketoiminta on konepajoille kultaa. Siinä katteet ovat yleensä muhkeat, ja luonteeltaan se on tasaisempaa kuin talouden syklien heiluttelema uuslaitemyynti.Energia-segmentin vahvasta kasvusta huolimatta Merenkulku on yhä selvästi Wärtsilän suurin segmentti. Viime vuonna Merenkulku teki 3,5 miljardin liikevaihdon, kun Energian osuus oli 2,0 miljardia euroa. Palvelut tuovat kummassakin segmentissä suuremman osan liikevaihdosta kuin laitemyynti.Siinä missä Merenkulku ja Energia viime vuonna tuottivat suurta riemua, Wärtsilän kolmas raportoitava segmentti Energian varastointi romahti näyttävästi. Kun segmentin tavoite on "matala kaksinumeroinen" orgaaninen kasvu, viime vuonna liikevaihto laski 13 prosenttia. Kun vuoden lopun tilauskanta oli peräti 36 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin, vaikeaa on tänäkin vuonna."Markkina ei ole kadonnut. Globaalisti akkupohjainen varastointikapasiteetti kasvaa pitkällä aikavälillä. Mutta liberation dayn jälkeiset tullit ovat luoneet voimakkaan shokin, joka on vaikuttanut meidän kilpailukykyymme”, Hanna-Maria Heikkinen sanoo. Yhteistyössä: Wärtsilä0:00 Alku00:25 Mitalikahvit5:17 Datakeskusasiakkuudet14:21 Investointi Vaasaan18:00 Merenkulku / laitteet ja palvelut35:35 Energia / laitteet ja palvelut48:33 Merenkulun ja Energian kannattavuustaso54:44 Energian varastoinnin romahdus1:07:23 Sinappikysymys1:09:41 Viimeisimmät pörssisijoitukset1:16:10 Karon tuomio
• #85. Kuinka sijoitat, Lippo Suominen? 11.02.2026 38λ

  OP:n päästrategi Lippo Suominen seuraa työkseen maailmantalouden liikkeitä sijoittajan näkökulmasta. Millainen hän itse on sijoittajana?"Osakepoiminta ei ole vahvuuksiani", Suominen myöntää.Osakesijoituksista hyviksi ovat usein osoittautuneet sellaiset pitkään salkussa olleet kohteet, joista "ei ole kuvitellut sen kummempaa" niitä ostaessa."Olen makromies. -- Annan muiden hoitaa osakevalinnan ja valitsen vain markkinan."Suomisen salkussa rahastot ovat siten hallitsevassa osassa. Vanhastaan salkussa on myös yksittäisiä osakkeita, mutta uudet sijoitukset ovat kohdistuneet rahastoihin ja etf:iin.Lippo Suomisen ensimmäinen osakesijoitus oli Neste, jota hänen isänsä osti hänelle yhtiön listautuessa Helsingin pörssiin marraskuussa 1995. Sittemmin Neste yhdistyi Fortumiin, joka myöhemmin jakautui Fortumiksi ja Nesteksi Oiliksi eli nykyiseksi Nesteeksi."Sekä paras että huonoin sijoitukseni on Neste", Suominen sanoo.Viimeaikaisista sijoituksista hän nostaa esiin esimerkiksi Intian ja Pohjoismaat.
• #84. Parempaa tuottoa kuin pörssistä, metsäsijoittaja Mika Venho? 04.02.2026 1ώ 15λ

  "Metsäsijoittajan nimellistuotto 2000-luvulla on ollut keskimäärin 8,7 prosenttia vuodessa", metsäsijoittaja Mika Venho sanoo. "Pitäisin sitä aika kilpailukykyisenä."Tuollaisilla tuotoilla haastetaan vakavasti osakemarkkinoiden pitkän aikavälin tuottoluvut, mutta sijoittajan ei parane tuudittautua odottamaan vastaavia hintamurskajaisia jatkossa. Kuusi prosenttia voi olla realistisempi keskiarvo-odotus.Keskimääräisen tuoton ympärillä aktiivinen metsäsijoittaja voi kuitenkin parantaa omaa tuottoaan merkittävästikin. Puuta kannattaa myydä silloin, kun sen hinta on syklin hyvässä vaiheessa. Metsänhoitotöiden oikea-aikaisuudella edistetaään puuston laatua ja tukkipuusaantoa – ja niin edelleen.Mika Venho muistuttaa myös ostohetken tärkeydestä. ”Ostohinta ratkaisee tulevat tuotot.”Se ei tarkoita pelkästään oston ajoittamista sellaiseen hetkeen, jolloin metsätilojen hinnat ovat matalalla, vaan myös sitä, että ostaessa pyrkii samaan enemmän kuin mistä maksaa. Venhon mukaan yksi systemaattinen väärinhinnoittelu liittyy siihen, että hinnat tapaavat keskiarvoistua: hyvästä metsästä pyydetään vähemmän kuin pitäisi, huonosta maksetaan enemmän kuin pitäisi.Mika Venho itse vaihtoi osakesijoitukset metsään ja on tehnyt metsäsijoittamisesta itselleen ammatin. Hänen perustamansa Suomen Sijoitusmetsät toimii metsäsijoittajien apuna tilakaupoissa ja pitää yllä hintarekisteriä. Yhtiöryppäästä löytyy myös yhteismetsä ja yhteismetsätilojen kauppapaikka. Jaksossa käsitellään monipuolisesti metsäsijoittamisen lainalaisuuksia ja keinoja altistaa itsensä metsäomaisuusluokan tuotoille.Yhteistyössä: Suomen SijoitusmetsätMetsänhaltijan Yhteismetsä: https://metsanhaltija.fi/Suomen Sijoitusmetsät: https://sijoitusmetsat.fi/
• Sijoittamisen psykologia – Laatusijoituskoulu, osa 4 28.01.2026 57λ

  ”Vaikka analyysi olisi täydellistä, tulokset jäävät helposti saamatta, jos oma käyttäytyminen sotkee sen. Moni tietää teoriassa mitä pitäisi tehdä – mutta ei pysty tekemään sitä käytännössä”, Laatusijoituskoulun yliopettaja Riku Pennanen Sifteristä sanoo.Karon Grillin ja Sifterin yhteisen neliosaisen Laatusijoituskoulun päätösoassa keskustellaan sijoittamisen psykologiasta ja tyypillisistä virheistä, joihin sijoittajat sortuvat.Jos pystyy karsimaan omasta käyttäytymisestään pahimmat virheet, sen luulisi kaiken järjen mukaan olevan helppo tapa parantaa sijoitustuottoja. Arvosijoittamisen isä, nuoren Warren Buffettin idoli Benjamin Graham sanoi, että sijoittajan suurin ongelma ja jopa suurin vihollinen, on sijoittaja itse, siis hänen toimintansa.Yksi tyypillisistä virheistä on hyvän yhtiön myyminen liian aikaisin ja huonoissa yhtiöissä pysyminen liian kauan. Tätä pyrkii taklaamaan klassinen sijoitusohje: ”Katkaise tappiot, anna voittojen juosta” kuuluu klassinen sijoitusohje. ”Vaikka ohje kuulostaa helpolta, sitä on vaikea noudattaa. Tutkimusten mukaan tappio ihmisestä pahemmalta kuin vastaava voitto tuntuu hyvältä. Eli me reagoimme tappioihin emotionaalisesti paljon voimakkaammin kuin voittoihin”, Riku Pennanen sanoo.Laatusijoittajan voisi ajatella olevan suojassa joiltakin yleisiltä sijoitusvirheiltä. Laatusijoittaminen eli laadukkaiden liiketoimintojen ostaminen ja pitkäaikainen omistaminen, on omiaan ohjaamaan huomiota pois osakekurssista, ja juuri osakekurssin muutokset ja markkinatunnelmien heiluminen ovat omiaan aiheuttamaan sijoittajille kalliita käyttäytymisvirheitä.”Pitkäjänteinen laatusijoittaja ostaa liiketoiminnan tuloksia, ei osakehinnan muutoksia. Kurssien heilunta on väistämätöntä, mutta pitkällä aikavälillä tuloskasvun suunta ratkaisee”, Pennanen muistuttaa.Laatusijoituskoulun oppikirja ja luentomuistiinpanot on ladattavissa maksutta osoitteesta:sifterfund.com/kouluYhteistyössä: Karon Grilli x Sifter0:00 Alku1:35 Suomalaisten suurin sijoitusvirhe3:33 Markkinan tuotto vs. sijoittajan tuotto4:46 Myyminen liian aikaisin16:04 Kallilla ostamisen pelko26:50 FOMO eli paitsijäämisen pelko29:47 Hypesyklit39:05 Lyhyen aikajänteen ajattelu39:39 Putoaviin puukkoihin tarttuminen51:44 Jakson yhteenveto