M/S Itämeri

Episodios

• 
  Maailman tummunein meri 19.08.2026 41m

  Kolmannes kaikista maailman metsäojista on kaivettu Suomeen. Tämän seurauksena Suomen vedet tummuvat ennätysvauhtia, ja tätä muutosta on todistanut omassa mökkijärvessään sukellellut, työkseen soita ennallistava Juulia Suikula. Järvien lisäksi Itämeren pohjoisosasta, Pohjanlahdesta on tullut maailman nopeimmin tummuva merialue. Mitä se tarkoittaa pinnanalaiselle elämälle ja sen monimuotoisuudelle? Suomen ympäristökeskuksen tutkimusprofessori Panu Halme perkaa Suomen ojituksen vaiheita maamme innokkaasta jälleenrakennuksesta tulevaisuuteen, jossa muikku ei enää näe eteensä. 
• 
  Ruotsalaisten pohjanoteeraus 12.08.2026 33m

  Sahara ja Skånen edusta, kuin kaksi marjaa? Eteläisellä Itämerellä pinnanalainen maailma muistuttaa paikoin autiomaata, sillä hiekkapohja ammottaa tyhjyyttään. Monet Itämeren kasvit ja esimerkiksi sinisimpukat tarvitsevat kasvualustakseen kiviä. Myös ihminen on vuosisatoja tarvinnut kiviä rakennusmateriaaliksi, ja niitä on eteläisen Itämeren rannikolla kalastettu merestä. Nyt pohjalle palautetaan elämää rakentamalla rannikolle kiviriuttoja. Miten paikallinen monimuotoisuus katosi kivien mukana merestä ja miten se voidaan palauttaa? Säätiömme ohjelmapäällikkö ja meribiologi Miina Mäki valottaa pohjanoteerausta. 
• 
  Ikuisesti kuristava pyydys 07.07.2026 37m

  Hylättyihin tai kadonneisiin verkkoihin ja rysiin jäävät kiinni kalat, merilinnut ja -nisäkkäät sekä tietysti myös perämoottorit ja peräsimet. Miten näistä merien surmanloukuista tuli ikuisia, ja miksi niitä katoaa Itämereen Suomessakin vuosittain noin 2000 kappaletta? Hylättyjen verkkojen mysteereitä selvittää kala-asiantuntija Ari Saura.  Itämerellä sukeltanut ja melonut Tom Nylund on kohdannut niin muovisia haamuverkkoja kuin haamuverkkoon kuolleen hylkeen.  
• 
  Muovinen ekosysteemi 01.07.2026 38m

  Muovin voittokulkua siivittivät amerikkalainen biljardimania ja maailmansodat. Nyt muovia on kaikkialla, eikä vähiten merissä. Maailman merillä seilaa muovilauttoja, joiden on vastikään todettu tuottavan kasvihuonekaasuja, jotka lämmittävät ilmastoa. Muovi muuttaa ekosysteemejä, silakan ja ihmisen hormonitoimintaa ja ajaa lajeja sukupuuttoon. Vaikuttaja ja Roskapostia Hangosta -sometilin pitäjä Inkeri Pekkanen on viimeisen kymmenen vuoden ajan nähnyt rannoilla ja saaristossa sen, kuinka monenlaista muovia ihminen jälkeensä jättää. Muoviin perehtynyt meribiologi Rasmus Boman johdattaa Säteen, Maijan ja sinut 1800-luvun lopun biljardipöydältä 2020-luvun muovikuorrutettuun arkeen.
• 
  Tanskan kokoinen hapeton pohja 24.06.2026 36m

  Valokuvaaja Pekka Tuuri on tallentanut vedenalaista maailmaa kamerallaan kymmeniä vuosia ja nähnyt, miltä kuollut merenpohja näyttää. Viimeisen sadan vuoden aikana Itämeren kansat ovat ylilannoittaneet maansa. Ihmiset saatiin ruokittua, mutta samalla onnistuttiin luomaan Itämeren pohjaan Tanskan kokoinen kuollut, hapeton alue. Maatalousekonomisti ja tutkimusprofessori Heikki Lehtonen kertaa suomalaisen maatalouspolitiikan käänteitä ja avaa sitä, kuinka onnistuimme valuttamaan järisyttävän määrän ylimääräisiä ravinteita mereen ja samalla luomaan monimuotoisuutta uhkaavan ihmeen. 
• 
  Meressä tikittävä aikapommi 17.06.2026 33m

  Maailmansotien jälkeen niin Itämeren valtioissa kuin muuallakin haluttiin päästä eroon kemiallisista aseista. Poissa silmistä on poissa mielestä, joten ongelma ratkaistiin upottamalla aseet mereen. Nyt ne vuotavat pohjassa. Kemiallisten aseiden tutkija Paula Vanninen raottaa toisen maailmansodan synkkää varjoa pinnan alla.  Samaan aikaan kemikaalit uhkaavat meriluontoa pinnan päältä käsin: niitä pääsee mereen varjolaivaston tankkerista ja kemikaalialuksen pesuvesistä. Rajavartiolaitoksen meriturvallisuusasiantuntija Petteri Salli havainnollistaa sitä, mitä tapahtuu, kun öljyä pääsee mereen. Oli kyseessä sitten styreeni, sinappikaasu tai raakaöljy, aikapommi tikittää. 
• 
  Juha Kauppinen ja meriruoho, joka pitää meidät hengissä  23.09.2025 35m

  Pinnan alla huojuvat meriajokasniityt ovat biomassoiltaan suurimpia eliöitä Itämeressä ja elintärkeitä hiilinieluja valtamerissä. Niiden tulevaisuus on uhattuna niin täällä kuin globaalisti. Meriniityllä kävellyt tietokirjailija Juha Kauppinen avaa merten salaisuuksia ja ihmisen pakkomiellettä entistä suurempaan terassiin.  
• 
  Perhetragedia Itämerellä – norpalta sulaa elämä alta 16.09.2025 29m

  Itämerennorppa on uhanalaisuusluokituksen mukaan silmälläpidettävä laji, joka on silti suomalaisten pyssyn tähtäimessä. Suurin uhka norpalle on kuitenkin ihmisen lämmittämä ilmasto ja meri, joka ei jäädy. Miksi ihminen ja norppa tarvitsevat jäätä? Tähän vastaa jäätutkija Sohvi Kangasluoma, joka teki oman pesän jäihin.
• 
  Myrkytetyt pellot hiljensivät merikotkan  09.09.2025 35m

  Merikotkan säilyminen Itämerellä oli untuvan varassa. Ympäristömyrkyt, metsästys ja vaino olivat nujertaa merikotkapopulaation, mutta puhdas ruoka ja pesien suojelu saivat merikotkan siivilleen. Ihmisen kemikaalimaniaa ja saaliskateutta valottaa Syken erikoistutkija Seppo Knuuttila. 
• 
  Mikko ”Peltsi” Peltola ja kala, joka ui päin seinää  02.09.2025 34m

  Kaksi lajia, sama nimi. Norjasta rahdataan kasvatettua lohta suomalaisten ruokapöytiin samalla, kun oma lohemme törmää rehevöityneeseen mereen ja kotijokeen rakennettuun patoon. Syy löytyy Suomen energia-, maa- ja metsätalouspolitiikasta sekä sotienjälkeisistä päätöksistä. Vaelluskalojen puolestapuhuja ja kalastaja Mikko "Peltsi" Peltola etsii onnellista loppua kuningaskalan tarinaan. 
• 
  Merimetso – syyttömänä teloitettu  26.08.2025 30m

  Mikä aiheuttaa ihmisessä niin paljon pelkoa ja vihaa, että se vainoaa lintulajin paikalliseen sukupuuttoon? Miksi media edelleen ylläpitää tarinaa rantojen merirosvosta? Ihmisen luontosuhdetta tutkinut kulttuurihistorijoitsija Otto Latva avaa vainon syitä ja ihmisen suhdetta merimetsoon läpi vuosisatojen.  
• 
  Iida Turpeinen ja Stellerin merilehmän viimeinen hengenveto 19.08.2025 35m

  Ihminen ajoi Stellerin merilehmän sukupuuttoon alle 30 vuodessa siitä, kun se löydettiin. 1700-luvun mokia voi perustella sillä, ettei ihminen vielä tiennyt mitä teki. Mutta entä nyt, kun aiheutamme luontokatoa tiedosta huolimatta? Jaksossa pohditaan, mitä Stellerin merilehmän tarina kertoo ihmisestä – lajista, joka on uteliaana valloittajana ja ristiretkeilijänä yksin pystynyt aiheuttamaan kuudennen sukupuuttoaallon. 
• 
  Maailma hukkuu jätöksiin 10.07.2024 29m

  Olet mitä syöt, ja ruoka muuttaa maailmaa vielä pureskelun jälkeen. Typen luontainen kierto järkkyy, kun ihminen mättää proteiinipatukan toisensa perään.  Ihmiskehoon, jätevdenpuhdistamoon ja mökkikäymälään päätyy jatkuvasti enemmän typpeä, joka rehevöittää Itämerta ja sen rantoja. Maija ja Säde etsivät keinoja kasvattaa lihasta ja mökkeillä Itämeri-ystävällisesti.   Itämeren pelastajien hytissä typpeä talteen kerää erityisasiantuntija Anna Saarentaus John Nurmisen Säätiöstä ja mökkihuussin iskuun laittaa vastuullisuusvaikuttaja Pia Alapeteri. Klassikkokappaletta lainaa Jurmossa asuva Tiina Johansson, jonka kotisaari on vaarassa hukkua jätöksiin. Toisin kuin jaksossa sanotaan, kappale Hymyile Miss Universum on Rauli Badding Somerjoen, ei Juice Leskisen.
• 
  Suomi valuu vihreään mereen 03.07.2024 24m

  Suomi on tuhansien järvien ja yhden meren maa. Lähes kaikkien suomalaisten vedet virtaavat lopuksi Itämereen, samoin kuin 84 miljoonan muun asukkaan Itämeren ympärillä. Meressä maalta valuvia ravinteita odottaa nälkäinen sinilevä. Kun ravinteita pääsee mereen liikaa, sinilevä lisääntyy holtittomasti. Maija ja Säde kutsuvat hätiin lantatinderin swaippaajat ja Itämeren viihdekäyttäjät. Leväpuuron keskellä Itämerta pelastavat meriympäristöjohtaja Ulla Rosenström John Nurmisen Säätiöstä ja yksinpurjehtija Ari Huusela.
• 
  Hautausmaa, museo ja kaatopaikka 26.06.2024 19m

  Meri on täynnä maalta kadonnutta: ostoskärryjä, shampanjapulloja, piipunpalasia ja ruumiita. Itämeren pohjassa sijaitsee museo, hautausmaa ja kaatopaikka. Maija kaivelee pohjamutia ja etsii viestejä menneisyydestä. Säde selvittää, mikä on Itämeren yleisin roska, ja miten se päätyy ihmiskehoon.  Muoviroskaa naaraamassa on roska-aktivisti Eino eli Teemu Oinio, joka tunnetaan Roskapäivä-somekanavistaan, ja pinnan alle uponneen elämän jälkiä sukeltamassa meriarkeologi Minna Koivikko.
• 
  Käykö kukaan koukkuun? 19.06.2024 20m

  Mitä kalastaja tarjoaa ensitreffeillä? Entä onko Itämeressä kohta enää mitään tarjottavaa? Säde ja Maija selvittävät, miten käy silakan, hauen ja ahvenen kutupaikkojen, kun luontokato etenee Itämeressä. Merenpelastajien katiskassa uuden ajan kalastaja Otto Cichoracki eli @kalastajanmaailma ja meribiologi Miina Mäki John Nurmisen Säätiöstä.
• 
  Kuuman meren äärellä 12.06.2024 21m

  Toukokuussa Itämeren rannoilla uimavesi on ollut poikkeuksellisen lämmintä. Viime kesänä äärimmäiset helleaallot pyyhkäisivät merten yli. Kärsiikö Itämeri seksihelteestä? Säde ja Maija pohtivat, kuinka ihminen ja siika selviytyvät kuumenevissa oloissa, ja kuinka holtittomasti sinilevä voi lisääntyä.  Merenpelastajien hytissä vieraina ovat planetaarisen terveyden lääkäri Mikaela Grotenfelt-Enegren sekä meteorologi ja kirjailija Kerttu Kotakorpi.
• 
  Merihirviöistä suurin 05.06.2024 18m

  Maija ja Säde selvittävät, minkälaisia vaaroja Itämeren pinnan alla piilee. Kauppalaiva s/s Leena katosi toisen maailmansodan jälkeen Gotlannin edustalla. Mitä sille tapahtui? Entä miksi ihmiselle hengenvaarallisia aineita, kuten styreeniä saa valuttaa Itämereen? Merenpelastajien hytissä vieraina ovat John Nurmisen Säätiön kokoelmapäällikkö Maria Erkheikki ja projektipäällikkö Juulia Suikula.
• 
  Keraamikko Karin Widnäsin toiverasioissa näkyvät Itämeren maisemat ja lapsuudenmuistot 16.12.2022 26m

  Keramiikkataiteilija Karin Widnäs ammentaa taiteessaan luonnosta ja lapsena saadusta kannustuksesta. Viimeisimpänä hän on tehnyt toiverasioita, jotka muistuttavat Suomenlahden saaria. Widnäs on viettänyt suuren osan elämänsä kesistä saaristossa ja kantaa surua roskista, jotka saapuvat aaltojen mukana.
• 
  Taiteilija Hannu Väisäsen voimakkain Itämeri-kokemus tapahtui perunasäkin sisässä 09.12.2022 27m

  Kuvataiteilija, kirjailija Hannu Väisänen kantaa taiteessaan mukanaan lapsuudenkokemuksia Oulusta, Pohjanlahden rannalta. Hän on kuitenkin asunut Ranskassa jo vuodesta 1989. Jaksossa Väisänen pohtii, mikä Välimeren maita yhdistää ja millainen toisaalta on itämereläinen identiteetti. Välimeren luonto on alkanut elpyä, mutta milloin Itämeren vesi kirkastuu ja meren kätkemät hylkypuistot tulevat näkyviin?