Menneisyyden Jäljillä

#147 Työlaitosten historiaa ja rikoksetta rankaistuja 19.05.2026 1j 7mnt

Jakson tarkoituksena on tutustua työlaitosten sekä niihin passitettujen henkilöiden historiaan. Pohdimme jaksossa, minkälaisesta maailmankuvasta sekä luokkaan liittyvistä kysymyksistä työlaitosten olemassaolo ja päämäärä itsessään kertovat. Keitä työlaitoksiin lähetettiin ja mistä syistä? Mitä työlaitoksissa tehtiin? Miten työlaitosten hoidettavat itse kokivat laitoksen arjen ja kurin? Entä minkälaisiin nykypäivän työnteon, kansalaisuuden ja yhteiskunnallisen vastuun kysymyksiin työlaitosten historia kiinnittyy? Jakson vieraina ovat historioitsija ja dosentti Katariina Parhi sekä Työväenmuseo Werstaan näyttelypäällikkö Linda Heinonen. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Työväenmuseo Werstaan kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!

#146 Historian opiskelun merkityksestä maailmankuvalle 05.05.2026 44mnt

Pohdimme jaksossa, mikä historian merkitys yhteiskunnassamme on historian opiskelijoiden ja opiskelun näkökulmista. Mietimme, mikä innoitti alkujaan historian opintojen pariin sekä muuttuiko ymmärrys menneisyydestä opiskelun aikana. Minkälaista on opiskella historiaa yliopistossa ja mitä historianopiskelusta saadulla tietotaidolla tässä päivässä oikeastaan tekee? Näin tuotantotehokkaasti voisi kysyä, mitä hyötyä historian opiskelusta ylipäätään on? Lisäksi pohdimme, miltä historiantutkimuksen tulevaisuus näyttää tulevaisuuden asiantuntijoiden silmin. Jakson vieraina ovat kaksi Helsingin yliopistolla opiskellutta henkilöä: Kronoksen eli Helsingin yliopiston suomenkielisen historian opiskelijayhdistyksen puheenjohtajan Kekri Pihlström sekä jatko-opiskelija Pihla Pekonen. Jakso on ensimmäinen osa kolmen jakson kaupallista yhteistyökokonaisuutta Historian Ystäväin Liiton (HYL) kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!

#145 Säälottia ja sääkarttoja jatkosodan aikana 14.04.2026 58mnt

Jaksossa keskustellaan säälotista, heidän kokemuksistaan ja töistään Suomessa vuosina 1940–1944. Säälotat toimivat puolustusvoimien apuna tehden sääennusteita ja -sanomia, joiden avulla tehtiin erilaisia sodankäyntiin liittyviä päätöksiä. Kysyn jaksossa, keitä säälotat olivat ja miksi heitä ei ole aiemmin liioin tutkittu. Mikä heidän tehtävänsä ja roolinsa sodankäynnissä oli sekä mitä säälottana toimiminen tytöille ja naisille itselleen merkitsi? Minkälaista asiantuntemusta säälottana toimiminen vaati? Olen kiinnostunut myös siitä, että mitä säälotille tapahtui sodan päätyttyä. Jakson vieraana on tietokirjailija ja meteorologi Seija Paasonen. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä SKS Kirjat kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!

#144 Päiväkirjoja ja 1940-luvun kulttuurista sotahistoriaa 31.03.2026 57mnt

Jaksossa pohditaan sodankäyntiä ja sitä, minkälaisia sotakokemuksia välittyy 1940-luvun päiväkirjojen sivuilta. Tutustumme juutalaisvainojen aikaan eläneiden naisten kirjoittamiin päiväkirjoihin, jotka toimivat naisten selviytymiskeinona järkyttävien tapahtumien aikaan. Mietimme jaksossa, mikä merkitys päiväkirjojen kirjoittamisella on poikkeusaikoina. Onko olemassa jaettuja tunteita ja kokemuksia, jotka liittyvät sotiin ja miehityksen alla elämiseen? Entä minkälaista on tutkia sotaa nimenomaan päiväkirjojen välityksellä? Jakson keskiössä on yleisesti miettiä, minkälaista on niin sanottu uusi sotahistoria, jota voi lähestyä myös kulttuurihistorian näkökulmasta. Ovatko kansakunnat ja ihmiset lopulta oppineet mitään 1940-luvun historiasta? Jakson vieraana on tutkijatohtori Anna-Leena Perämäki Turun yliopistosta. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!

#143 Sähköhoitoja, potilaita ja sähköankeriaita 03.03.2026 1j 6mnt

Jaksossa tutustutaan sähkölääketieteen historiaan erityisesti potilaiden ja potilaille annettujen sähköhoitojen kautta. Toinen keskeinen näkökulma jaksoon on, miten erilaiset eläimet liittyvät sähkön historiaan – joko lääketieteen kokeiden kohteina tai sähköisen kulttuurin innoittajina. Pohdimme, miltä tuntui saada sähköistä hoitoa vaivoihin ja sairauksiin? Herättikö sähköhoito potilaissa pelkoa vai olivatko potilaat epätoivossa valmiit kokeilemaan mitä tahansa? Keskeistä sähkölääketieteessä ei ole ainoastaan siis se, mitä lääkärit tavoittelivat, vaan minkälaisia kehollisia kokemuksia potilaat kävivät sähköhoidoissa läpi. Miten sähköhoidot muokkasivat osaltaan tieteellistä tietoa sähkölääketiedettä koskien? Ja miten fiktiivinen erotiikka ja sähköankeriaat liittyvät aikansa sähköiseen kulttuuriin? Jakson vieraina on ELBOW-tutkimushankkeen kaksi tutkijaa: hankkeen johtaja ja historian apulaisprofessori Soile Ylivuori sekä väitöskirjatutkija Edna Huotari, molemmat Helsingin yliopistosta. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Medical Electricity, Embodied Experiences, and Knowledge Construction in Europe and the Atlantic World, c. 1740–1840 eli lyhyemmin ELBOW-tutkimushankkeen kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!

#142 Sähköä, lääketiedettä ja tieteen tekemistä 10.02.2026 56mnt

Jakson aiheena on sähkölääketiede ja sen käyttö 1700- ja 1800-luvuilla Euroopassa. Pohdimme jaksossa, milloin sähkö keksittiin ja milloin sitä opittiin varastoimaan. Oliko 1700- ja 1800-lukujen aikalaisille sähkö pelottava, uteliaisuutta herättävä tai kenties ihmettä muistuttava ilmiö? Miksi ihmeessä sähköä alettiin soveltaa lääketieteessä sairauksien parantamiseen? Entä toimiko se? Jakson vieraina on ELBOW-tutkimushankkeen kaksi tutkijaa: hankkeen johtaja ja historian apulaisprofessori Soile Ylivuori sekä postdoc-tutkija Saara-Maija Kontturi, molemmat Helsingin yliopistosta. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Medical Electricity, Embodied Experiences, and Knowledge Construction in Europe and the Atlantic World, c. 1740–1840 eli lyhyemmin ELBOW-tutkimushankkeen kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!

#141 Kova tee, kupliva jazz ja 1920-luvun svengaava Sörnäinen 20.01.2026 49mnt

Tässä jaksossa keskustelemme Sörkka svengaa -musiikkinäytelmään liittyvistä teemoista. Jaksossa palaamme 1920-luvun Sörnäisiin ja Vallilaan, missä kieltolaki, salakuljettajat ja jazz täyttivät ravintolat ja porttikongit. Pohdimme, minkälaista elämä oli sisällissodan jäljiltä jakautuneessa Suomessa. Miten uudet keksinnöt ja ilmiöt, kuten matkagramofoni, pölynimuri ja musiikkityylit, muuttivat arjen kulttuuria ja elämää? Millä tavoin 1920-luvun ilmapiiri vaikutti sukupuolirooleihin ja erityisesti naiseuteen? Millaisia olivat kadunkulmien tarinat ja sörkkalaisten värikäs kieli? Entä mitä kaikkea kätkeytyi ajan toiveikkaaseen, mutta vaaralliseen ilmapiiriin? Jakson vieraina ovat filosofian tohtori, dosentti ja tietokirjailija Mikko-Olavi Seppälä sekä Sörkka svengaa -näytelmän ohjaaja Reetta Ristimäki. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Greta Tuotannon ja Musiikkiteatteri Kapsäkin kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!

#140 Hakkereita, tietotekniikkaa ja keksintöjä 06.01.2026 1j 7mnt

Jaksossa keskustelemme hakkereiden ja tietotekniikan historiasta. Pohdimme jaksossa, minkälaisia taitoja hakkereilla on ja minkälaisia kykyjä tietotekniikassa on muutaman vuosisadan aikana tarvittu. Minkälaisia jälkiä hakkerit ovat hyvässä ja pahassa jättäneet tietotekniikan historiaan? Koska on keksitty maailman ensimmäinen tietokone? Onko tietoturvan asiantuntijoita tarvittu yhtä kauan kuin tietotekniikka on ollut käytössä? Jakson vieraana on itseään nörttidosentiksi kutsuva, tietojenkäsittelyn tohtori ja tietokirjailija Linus Nyman. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Kustantamo S&S kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!

#139 Musiikkiteatteria Turussa ja Pariisissa 1800-luvun taitteessa 16.12.2025 1j 3mnt

Tutustumme jaksossa Turun ja Pariisin väliseen kulttuurivuorovaikutukseen 1700-luvun lopusta 1840-luvulle musiikin ja teatterin parissa. Kysyn jaksossa, minkälaista kulttuurielämä oli 1800-luvun vaihteen molemmin puolin Pariisissa ja Turussa sekä miten kulttuurinen vuorovaikutus näkyi kaupunkien välillä. Ketkä musiikkia ja teatteria esittivät, entä ketkä sitä katsoivat? Missä esityksiä seurattiin? Entä minkälainen oli seurapiirien ja sivistyneistön maailmankuva ja miten se näkyi esityksissä? Jakson vieraina ovat Opera i periferin- eli Oopperaa periferiassa -hankkeen johtaja ja Suomen historian professori Charlotta Wolff sekä hankkeen väitöskirjatutkija Mikko Saira Turun yliopistosta. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Svenska Litteratursällskapetin kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!

#138 Turun palo Suomen historian käännekohtana 02.12.2025 1j 8mnt

Tässä jaksossa keskustelemme vuoden 1827 Turun palosta, sen tarkoista tapahtumista ja kokemuksista. Käsittelemme jaksossa ensin, miten Turun palo sai alkunsa, miten se levisi ja minkälaista jälkeä se jätti jälkeensä. Tämän jälkeen pohdimme, minkälaisia vaikutuksia Turun palolla oli niin materiaalisesti, henkisesti kuin historiallisesti. Minkälaisia aikalaiskokemuksia Turun paloon liittyy ja mitä kokemukset katastrofin pelosta kertovat meille nykypäivässä? Miten Turun paloon suhtauduttiin muualla Suomessa ja ulkomailla? Entä miten Turun palo vaikutti käsitykseemme Suomen historiasta – mikä kaikki olisi toisin, jos vuoden 1827 tuhoisaa paloa ei olisi tapahtunut? Jakson vieraana on Turun yliopiston kulttuurihistorian professori Hannu Salmi. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Svenska Litteratursällskapetin kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!

#137 Väsymystä, hermovoimattomuutta ja modernia elämää 18.11.2025 1j 13mnt

Tässä jaksossa keskustelemme väsymyksen historiasta sen monissa eri muodoissaan 1880-luvulta nykypäivään. Väsymistä voi kuvata hermovoimattomuutena, aivosumuna, uupumuksena, sairautena, ehkä työkulttuurin sivutuotteena, jopa yhteiskunnallisena ilmiönä. Kysymme, mistä lopulta puhumme, kun puhumme väsymyksestä, ja onko väsymys fyysistä, henkistä vai molempia. Millä tavoin lääketieteen kehittyminen on vaikuttanut siihen, miten väsymys koetaan ja miten sitä kuvaillaan? Mitkä yhteiskunnalliset ilmiöt ja kehitykset ovat vaikuttaneet ihmisten jaksamiseen? Mitä ratkaisuja väsymykseen on tarjottu eri aikoina? Jakson vieraana on Helsingin yliopiston yliopistotutkija Mona Mannevuo. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Gaudeamuksen kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!

#136 Saamelaisten historiaa osana nykypäivää 04.11.2025 1j 11mnt

Jakson aiheena on saamelaisten historia Suomessa sekä saamelaisten ja suomalaisten väliset suhteet. Jakson keskiössä on ymmärtää, miten saamelainen kulttuuri on historiallisesti rakentunut ja miten saamelainen kulttuuriperintö tässä päivässä näkyy. Pohdimme, minkälainen on saamelaisten suhde alkuperäiskansan menneisyyteen ja miltä eritoten suomalaisten ja saamelaisten suhteiden historia heille itselleen näyttäytyy. Nostamme esiin myös kysymyksen kolonialismista eli Suomen valtion ja muiden Suomessa valtaa pitävien toimista Saamenmaalla eri vuosisatoina. Minkälaisia eri kokemuksia saamelaisilla on suomalaisten ja saamelaisten kanssakäymisestä eri ajoilta? Lopuksi mietimme, mikä merkitys on Saamelaisten totuus- ja sovintokomissiolla, joka tällä tietoa saatetaan päätökseen vuoden 2025 loppuun mennessä. Miksi kaukanakin menneisyydessä tapahtuneita asioita on tärkeä käsitellä tässä päivässä? Jakson vieraana on saamelaisen kulttuurin emeritusprofessori Veli-Pekka Lehtola, joka toimii Oulun yliopiston Giellagas-instituutissa. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Gaudeamuksen kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!

#135 Oikeuden symboliikkaa, hovioikeuksia ja oikeuspaikkoja 21.10.2025 1j

Jaksossa pohdimme, missä oikeus käy toteen ja miltä näyttävät oikeudelle merkitykselliset paikat ja rakennukset. Kysyn jaksossa, onko sillä ylipäätään mitään väliä, missä oikeudelle merkityksellinen rakennus, kuten hovioikeus tai oikeustalo, sijaitsee tai miltä se näyttää. Onko näissä rakennuksissa jotain sellaisia symboleja, joilla on historia, joka ei avaudu meille nykypäivässä helposti? Mitä rakennukset ja niiden sisustus viestivät? Entä minkälaisia tunteita symboliikalla halutaan välittää? Jakson vieraina ovat professori ja oikeustieteen tohtori Pia Letto-Vanamo sekä käräjätuomari ja oikeustieteen tohtori Timo Saranpää. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Lakimiesyhdistyksen kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!

#134 Käräjiä, tuomareita ja oikeudenkäyntejä 07.10.2025 1j 5mnt

Jaksossa keskustellaan siitä, miten oikeutta on toteutettu eri aikoina. Pohdimme, kenellä on oikeus ja vastuu sanoa, kuka on toiminut oikein ja kuka väärin. Ovatko kaikki saaneet samanlaista kohtelua vai onko esimerkiksi luokka tai sääty vaikuttanut oikeuskäytäntöihin? Lisäksi astumme jaksossa kuvainnollisesti sisään oikeussaliin. Mitä oikeussalissa tapahtuu ja ovatko nämä rituaalit eläneet eri aikoina? Miten oikeudenkäynteihin on pukeuduttu ja missä eri rooleissa ihmiset siellä toimivat? Samassa tutustumme erityisesti käräjien historiaan ja siihen, millä tavoin 1990-luvun muutokset ovat vaikuttaneet oikeuskäytäntöihin. Jakson vieraina ovat professori ja oikeustieteen tohtori Pia Letto-Vanamo ja oikeusneuvos Mika Ilveskero. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Lakimiesyhdistyksen kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!

#133 Oikeuden, lain ja oikeudenmukaisuuden historiaa 23.09.2025 1j 11mnt

Jaksossa keskitymme oikeushistorian ja suomalaisen oikeuskulttuurin historiaan. Pohdimme jaksossa, miten ymmärrys oikeudesta ja oikeudenmukaisuudesta on elänyt. Näkyykö yhteisöllinen ja jaettu näkemys oikeudenmukaisuudesta siinä, minkälaisia lakeja meillä on? Kenen mielipidettä oikeudenmukaisuudesta on huomioitu lakipykälissä? Onko oikeuskulttuurimme ollut menneisyydessä yhtenäisempi kuin mitä se on tänä päivänä? Mitä eroa ja yhteistä on oikeudella, oikeudenmukaisuudella ja lailla? Jakson vieraana on professori ja oikeustieteen tohtori Pia Letto-Vanamo. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Lakimiesyhdistyksen kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!

#132 Pyhiä sotia, katumusharjoituksia ja ristiretkiä 09.09.2025 1j 2mnt

Jaksossa tarkastellaan, miten ristiretket oikeutettiin omana aikanaan keskiaikaisena ilmiönä. Sen lisäksi, että etsimme ristiretkien syvintä olemusta, pohdimme myös, millä eri tavoin ristiretkiä voi määritellä ja mitä kaikkia tapahtumakulkuja voi ristiretkinä pitää. Katsomme, millä tavoin pohjoiseen suunnatut ristiretket muokkasivat Baltiaa ja Pohjolaa sekä millä tavoin uskonto, politiikka ja valta kietoutuivat ristiretkissä toisiinsa. Miten Baltian ja Pohjolan ristiretket erosivat muualle suuntautuneista ristiretkistä vai erosivatko mitenkään? Pitääkö tarina piispa Henrikistä ja Lallista Köyliönjärven jäällä paikkansa? Minkälaisia seurauksia ristiretkillä oli Pohjolaan ja yleisesti Euroopan historiaan? Voiko näiden tapahtumien seurauksia havaita nykypäivässä? Jakson vieraana on filosofian tohtori ja Tampereen yliopiston historiantutkija Sini Kangas. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä SKS Kirjat kustantamon kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!

#131 Huonekasveja, kasvinmetsästystä ja kolonialismia 19.08.2025 1j 4mnt

Jaksossa tutustutaan huonekasvien historiaan sekä siihen, miten huonekasvien historia kietoutuu kolonialismin historiaan. Keskustelemme jaksossa, minkälaiset kasvit kuuluvat ylipäätään huonekasvien historiaan sekä mistäpäin maailmaa näitä kasveja on metsästetty. Mitä kasvinmetsästys tarkoittaa ja mitkä olivat sen motiivit? Mitä hyötyä ulkomailta tuoduista kasveista oli tieteellisesti ja taloudellisesti niiden etsijöille? Entä millä tavoin kasvinmetsästäjien toiminta kietoutuu kolonialismin historiaan? Jakson vieraana on kasviekologi ja tietokirjailija Teija Alanko. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä SKS Kirjat kustantamon kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!

#130 Orkestereita, pianonsoitonopettajia ja muusikkonaisia 05.08.2025 1j 6mnt

Keskustelemme jaksossa suomalaisista 1800- ja 1900-luvun musiikin naisammattilaisista, joita on enenevissä määrin löydetty arkistoista musiikin maskuliinisen kaanonin kauan kaivatuksi seuraksi. Pääsemme jaksossa kuulemaan, onko musiikki ollut menneisyydessä ennemmin harrastus kuin ammatti, vai onko kyse vain siitä, että kenelle musiikki on voinut toimia ammattina. Kuinka suosittuja naisorkesterit olivat ja oliko sillä väliä, oliko soittajana tai laulajana mies vai nainen? Entä minkälaista oli pianonsoitonopettajien työ 1900-luvun taitteessa, keitä he olivat ja ketä he opettivat? Jakson vieraana on tutkijatohtori Nuppu Koivisto-Kaasikin, jonka väitöskirja Suomessa esiintyneistä naisorkestereista herätti aikanaan paljon positiivista mediahuomiota. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!

#129 Naisten palkkoja ja töitä 1600-luvulta nykypäivään 22.07.2025 1j 12mnt

Pohdimme jaksossa, miten naiset ovat päässeet työmarkkinoille sekä miten sukupuolten väliset palkkaerot ovat kehittyneet 1600-luvulta 1900-luvulle. Miten yhteiskunnan rakenteet ja lainsäädäntö ovat vaikuttaneet tulonjakoon perheissä? Miten siviilisääty on vaikuttanut siihen, miten nainen voi tienata ja omistaa? Minkälaisesta työstä on maksettu ja mistä ei? Puhumme myös nykypäivän keskustelussa olevasta tradwife-ilmiöstä ja mietimme, minkälaisen perspektiivin historia antaa meille aiheeseen. Jakson vieraana on historioitsija ja akatemiatutkija Riina Turunen, joka tutkii naisten töitä ja palkkoja 1600-luvulta 1920-luvulle. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!

#128 Saimaannorppia, hyljesotia ja luonnonsuojelua 08.07.2025 1j 4mnt

Jaksossa tutustutaan saimaannorppien historiaan ja kehitykseen hävityssotien kohteesta luonnonsuojelun symboliksi. Miksi saimaannorppia vastaan käytiin niin sanottua hävityssotaa 1800-luvulta aina 1940-luvulle asti? Mitkä tekijät vaikuttivat siihen, että saimaannorppia alettiin hävityssodan sijaan suojaamaan sukupuutolta? Mitä saimaannorppa on symboloinut menneisyydessä ja näkyykö tuo historia siinä, mitä saimaannorppa nykyisin symboloi? Jakson vieraana on Itä-Suomen yliopiston väitöskirjatutkija Mikko Hänninen, joka tutkii väitöskirjassaan saimaannorppien ympäristöhistoriaa sekä ihmisten suhdetta saimaannorppiin. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!