BIOS-podcast

Episodes

• Tutkimusta 3: Omavaraisuus ja "normaali" nettikeskustelussa 02.06.2026 46m

  Miten radikaali omavaraisuus näyttäytyy nettikeskustelussa? Mitä suhtautuminen omavaraisuuteen kertoo siitä, mitä pidetään normaalina ja hyväksyttävänä?  Näitä kysymyksiä tutkitaan Olli Herrasen ja Tere Vadénin artikkelissa "Conditions of Possibility for Deep Social Change—Imaginaries Concerning Normality in a Finnish Online Discussion on Self-Sufficiency", josta podcastissä heidän lisäkseen keskustelee Ville Lähde. Artikkeli käsittelee Helsingin Sanomien nettikeskustelua vuonna 2008 ja 2018 julkkaistuista lehtijutuista, jotka koskevat Valtimolla omavaraisesti elävien Lasse Nordlundin ja hänen perheensä elinkeinoja ja sen tausta-ajatuksia. Artikkeli: https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/ruso.70036 Olli Herranen ja Tere Vadén, Arkiymmärrys ja omavaraisuus. Havaintoja yhdestä omavaraistaloutta koskevasta keskustelusta https://www.researchgate.net/publication/323258663_Arkiymmarrys_ja_omavaraisuus_Havaintoja_yhdesta_omavaraistaloutta_koskevasta_keskustelusta Olli Herranen ja Tere Vadén, Self-sufficiency defying common sense https://www.tuni.fi/alustalehti/2020/02/11/self-sufficiency-defying-common-sense/  Mainittu Lasse Nordlundin haastattelu: https://netn.fi/wp-content/uploads/2015/04/netn094-03.pdf Garfinkel rikkomuskokeista: https://puresociology.com/understanding-ethnomethodology-harold-garfinkel/ Lantun henki: https://poesia.fi/teokset/lantun-henki/ Ville Lähde, Niukkuuden maailmassa: https://www.villelahde.fi/niukkuuden-maailmassa/
• Overshoot ja Long Heat 19.05.2026 1h 58m

  Wim Carton ja Andreas Malm ovat kirjoittaneet tuplateoksen ilmastonmuutoksen politiikasta juuri tällä hetkellä. Oveshoot kertoo, miten ajatus turvarajojen ylittämisestä ja sitten takaisin palaamisesta tuli hyväksytyksi -- kaikista riskeistä huolimatta. Long Heat puolestaan kertoo, mistä ilmastokamppailuissa taistellaan nyt, kun aiemmin määriteltyjen turvarajonen suhteen on "liian myöhäistä". Jaksossa Ville Lähde ja Tere Vadén käyvät kirjojen väitteet läpi askel askeleelta. Lisälukemistoa: Ville Lähde: Miten maailma ajettiin ilmastokatastrofiin – Andreas Malmin ja Wim Cartonin teos “Overshoot” https://bios.fi/miten-maailma-ajettiin-ilmastokatastrofiin-andreas-malmin-ja-wim-cartonin-teos-overshoot/  Ville Lähde: Myöhäisten aikojen ilmastokamppailut – Wim Cartonin ja Andreas Malmin teos The Long Heat https://bios.fi/myohaisten-aikojen-ilmastokamppailut-wim-cartonin-ja-andreas-malmin-teos-the-long-heat/ Ville Lähde: https://turningpointmag.org/2025/09/10/how-to-drive-the-world-over-the-precipice-overshoot-by-andreas-malm-and-wim-carton/ BIOS-podcast: Ilmastonmuokkaus, osa 1 -- Perusteet ja keinot https://soundcloud.com/biosresearch/ilmastonmuokkaus BIOS-podcast: Ilmastonmuokkaus, osa 2 -- Geopolitiikka ja rtiskit https://soundcloud.com/biosresearch/ilmastonmuokkaus-osa-2-geopolitiikka-ja-riskit Ville Lähde: Ilmastonmuokkauksen hämärä kaatoluokka https://bios.fi/ilmastonmuokkauksen-hamara-kaatoluokka/
• Maailman valtimolla - Hormuz 09.04.2026 58m

  Sota Yhdysvaltain, Israelin ja Iranin välillä on johtanut muun muassa Hormuzin salmen sulkemiseen. Mitä seurauksia sululla on energia- ja materiaalivirtoihin, eri puolilla maailmaa? Mitä taaphtuu nyt ja mitä pidemmällä tähtäimellä? Studiossa asiaa pohtivat Ville Lähde ja Tere Vadén. Lisälukemistoa: https://www.phenomenalworld.org/analysis/war-on-iran/ https://adamtooze.substack.com/p/chartbook-436-unseasonal-war-how https://adamtooze.substack.com/p/chartbook-437-unseasonal-war-2-europe https://www.argusmedia.com/en/news-and-insights/latest-market-news/2804990-se-asia-s-ev-push-intensifies-as-energy-crunch-drags-on https://www.theguardian.com/world/2026/apr/03/trump-gulf-oil-crisis https://www.theguardian.com/world/2026/apr/03/visual-guide-gulf-fertiliser-blockade https://www.aljazeera.com/features/2026/4/7/how-pakistans-solar-boom-is-shielding-it-from-worst-of-iran-war-crisis https://yle.fi/a/74-20217749 The crises inherent in the success of the global food system https://doi.org/10.5751/ES-14624-280416 Adam Tooze: Kehityksen loppu https://netn.fi/artikkelit/kehityksen-loppu/
• Kirjapodcast: Teemu Kaskisen romaani Yö ja usva 01.04.2026 1h 59m

  Studiossa Teemu Kaskisen romaanista Yö ja usva keskutelemassa kirjailija itse, Tere Vadén, Tero Toivanen ja Antti Majava. Avainromaani kertoo metsän, metsätieteen ja metsätutkijan maailmasta 1900-luvun jälkimmäisen puoliskon Suomessa.
• Tutkimusta 2: Artikkeli teollisuuden tiekartoista 02.03.2026 52m

  BIOS-tutkijoiden artikkelissa “Mastering emissions, masking sinks: Finnish Energy-intensive Natural Resource-based Industries low-carbon roadmaps” (https://link.springer.com/article/10.1186/s12302-026-01338-3) tarkastellaan suomalaisten teollisuudenalojen vähähiilisyystiekarttoja. Teollisuuden päästöjen laskiessa hiilinielut ovat huvenneet, minkä vuoksi kansalliset nettopäästöt eivät ole vähentyneet. Tämän taustalla nähdään kaksi keskeistä ongelmaa. Ensinnäkin, teollisuudella ei ole insentiiviä vähentää käyttämänsä puun määrää, koska nielujen vähentymisen seuraukset eivät koidu teollisuuden maksettavaksi vaan ovat kansallisilla harteilla. Toiseksi, koska nielujen heikkenemistä ei huomioida tiekartoissa ja koska niistä puuttuu alojen keskinäinen koordinaatio, ne vähähiilisyyspyrkimyksestä huolimatta päätyvät vaarantamaan hiilineutraalisuustavoitetteen. Artikkelissa esitetään myös karkea arvioi metsäteollisuuden vaikutuksesta Suomen nettopäästöihin. Metsäteollisuuden (fossiiliset) bruttopäästöt ovat muita teollisuudenaloja pienemmät, mutta puunkäytön (eli nielujen vähentymisen) myötä sen vaikutukset nettopäästöihin ovat itse asiassa esimerkiksi kemian ja energiateollisuutta suuremmat. Asialla on merkitystä, koska Suomi (toisin kuin esimerkiksi Ruotsi) sitoi omasta tahdostaan – ja pitkälti metsänieluihin luottaen – ilmastotavoitteensa juuri nettopäästöihin. Käsitys, että Suomessa voidaan lisätä sekä hakkuita että metsien hiilinieluja on kuitenkin osoittautunut vääräksi, kuten tutkimus toistuvasti ennakoi. Hiilinielujen ja sitä tietä nettopäästöjen kohdalla yleinen “saastuttaja maksaa”-periaate ei toteudu, mikä aiheuttaa jatkuvaa kitkaa ja kärhämää ilmastopolitiikkaan. Lisää tiekartoista: https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/109701 https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2211467X22000360 https://bios.fi/tiekartoista/
• Tutkimusta 1: Artikkeli irtikytkennästä: Onko irtikytkennässä onnistuttu? 26.01.2026 25m

  Ville ja Tere esittelevät tuoreen tutkimusartikkelin, syksyllä 2025 Alue ja Ympäristö-lehdessä julkaistun tutkimuksemme “Onko talouskasvun ja ympäristöpaineiden irtikytkennässä onnistuttu? Tapaus Suomi”. Irtikytkentä on jälleen otsikoissa: voisiko talouskasvua kuitenkin jatkaa, kunhan vaan ympäristöthaitat saada vähenemään, eli “irtikytkettyä” talouskasvusta? Artikkelissa on kaksi osaa. Ensin käsitteellinen: koska ekologiset turvarajat on monin kohdin jo ylitetty, on ainut järkevä tavoite absoluuttinen, riittävän nopea ja jatkuva irtikytkentä. Tämä on paljon vaativampi tavoite, kuin usein kuvitellaan. Toiseksi empiirinen: määrittelemme Suomelle, mikä voisi olla ekologisen kestävyyden mahdollistava onnistunut irtikytkentä, ja laskemme ilmastopäästöjen ja luonnonvarojen kulutuksen suhteen, mitä noiden tavoitteiden saavuttaminen tarkoittaisi. Kasvihuonekaasupäästöissä: nykyisen irtikytkennän vauhdin kolminkertaistamista. Luonnonvarojen kulutuksessa: kulutuksen vähentämistä noin neljäsosaan nykyisestä ja samalla yli kuusinkertaisesti enemmän rahamuotoista tuloa siitä neljäsosasta. Summa summarum: onnistunut irtikytkentä vaatisi talouden muuttumista hyvin perinpohjaisesti, miltei tunnistamattomaksi, ei suinkaan business-as-usual’in jatkumista. Käsittelyssä oleva artikkeli: Vadén, T., Ahokas, J., Ala-Lahti, T., Järvensivu, P., Lähde, V., Toivanen, T., & Eronen, J. (2025). Onko talouskasvun ja ympäristöpaineiden irtikytkennässä onnistuttu? Tapaus Suomi. Alue Ja Ympäristö, 54(2), 127-140. https://doi.org/10.30663/ay.152069 Aiempia irtikytkentään liittyviä podcastejä: Jussi Ahokas Vihreä tuuma-podcastissä “Kohtuutalous 2: Onko kestävä kasvu mahdollista?” https://ajatuspajavisio.fi/podcast/kohtuutalous-2-onko-kestava-kasvu-mahdollista/ BIOSin “Irtikytkennestä” podcast: https://soundcloud.com/biosresearch/irtikytkennasta Kirjoituksia: Ville Lähde: Decoupling https://aeon.co/essays/how-to-think-about-the-prospects-of-truly-green-growth BIOS-blogi: Miksi puhe irtikytkennästä on hankalaa? https://bios.fi/puhe-irtikytkennasta/ Vaden, T., Lähde, V., Majava, A., Toivanen, T., Eronen, J. T., & Järvensivu, P. (2019). Onnistunut irtikytkentä Suomessa?. Alue Ja Ympäristö, 48(1), 3-13. https://doi.org/10.30663/ay.76338 Decoupling for ecological sustainability: A categorisation and review of research literature Environmental Science & Policy, 112, October 2020; 236-244 T. Vadén, V. Lähde, A. Majava, P. Järvensivu, T. Toivanen, E. Hakala, J.T. Eronen https://doi.org/10.1016/j.envsci.2020.06.016 Raising the bar: on the type, size and timeline of a ‘successful’ decoupling Environmental Politics, online: 24 Jun 2020 T. Vadén, V. Lähde, A. Majava, P . Järvensivu, T. Toivanen & J.T. Eronen https://doi.org/10.1080/09644016.2020.1783951
• Kirja "12 käsitettä maailmasta" ilmestyy! Nyt ennakkotilauksessa 20.01.2026 10m

  Podcastin kuulijoille tuttu 12 käsitettä maailmasta saa kirjallisen muodon, kun huhtikuussa ilmestyy niin & näin -kirjasarjassa Ville Lähteen, Tere Vadénin ja koko BIOS-tutkimusyksikön väen voimin kirjoitettu teos 12 käsitettä maailmasta – käsikirja etenevän ympäristökriisin aikakaudelle. Kirjaa voi ennakkotilata niin & näin -verkkokaupasta tammi-helmikuun ajan -30% alennuksella: https://kauppa.netn.fi/sivu/tuote/12-kasitetta-maailmasta/5539383%C2%A0
• Uudet tilat ja Industrial Foresight Studio 10.12.2025 41m

  Ensimmäinen podcast BIOSin uusista tiloista Sofiankadulta!  Mihin BIOS tarvitsi uudet tilat? Entä mikä on samassa osoitteessa ja osin samoin voimin toimiva Industrial Foresight Studio? Mitä studio tekee, mihin se pyrkii, ja miten se liittyy BIOSin muuhun toimintaan? Ville Lähde, Tere Vadén ja Paavo Järvensivu kertovat uusista tuulista ja alkavista hankkeista.
• Ilmastonmuokkaus, osa 2: Geopolitiikka ja riskit 04.11.2025 49m

  Ilmastonmuokkaukseen (varsinkin laajamittaiseen) liittyy niin paljon epävarmuuksia että se on valtava inhimillisen ja globaalin turvallisuuden riski itsessään. Yksi keskeinen ongelma on ettei yhteiskunnallisista ja ihmisiin kohdistuvista riskeistä ole juurikaan tutkimusta. Tällä hetkellä ei myöskään ole olemassa mitään kansainvälistä ja yhteisesti sovittua sääntelymekanismia ilmastonmuokkaukselle. Riskejä aiheuttaa myös se, että harvalla taholla on resursseja laajamittaiseen ilmastonmuokkaukseen; esim SAI edellyttäisi käytännössä mittavan lentokonearsenaalin mobilisoimista ja suurvaltojen ja niiden asevoimien osallistumista. Lähteitä & lisälukemista: UNEP-työpajaraportti https://wedocs.unep.org/handle/20.500.11822/48488;jsessionid=8AA3D67E6D19176DBCFAB80AF670BE04 Riskeistä: https://www.ciel.org/wp-content/uploads/2024/10/CIEL_briefing_The-Risks-of-Geoengineering_October2024.pdf ) Oikeudenmukaiusuudesta:https://www.the-wave.net/geoengineering-human-rights-nightmare/ ) Osa tutkijoista on esittänyt, että tästä syystä tulisi solmia eräänlainen ilmastonmuokkaus”sulkusopimus”. https://www.cambridge.org/core/services/aop-cambridge-core/content/view/83A71F8002DC88049D9575790743D3A1/S2047102524000050a.pdf/towards_a_nonuse_regime_on_solar_geoengineering_lessons_from_international_law_and_governance.pdf Erilaiset kansainväliset sopimukset myös antavat pohjaa ilmastonmuokkauksen sääntelylle, esim. YK:n biodiversiteettisopimuksen alainen moratorio: https://www.ciel.org/govern-geoengineering/ Ilmastonmuokkauksen voi myös katsoa olevan ristiriidassa useiden kv-oikeuden periaatteiden kanssa: https://www.ciel.org/wp-content/uploads/2024/10/CIEL_briefing_The-Risks-of-Geoengineering_October2024.pdf American Geophysical Union on luonut eettiset periaatteet ilmastonmuokkaukseen liittyvälle tutkimukselle.https://www.weforum.org/stories/2024/10/geoengineering-building-ethics-transparency-inclusion-climate-research/ Pienemmän mittaluokan ilmastomuokkauskokeiluja voivat kuitenkin yrittää esim. startupit tai tutkimusryhmät: https://carnegieendowment.org/research/2025/07/geoengineering-assessing-risks-in-the-era-of-planetary-security?lang=en Esimerkiksi saamelaisjärjestöt vastustivat Harvardin yliopiston SRM-testausta Pohjois-Ruotsissa sinnikkäästi vuodesta 2021 vuoteen 2024, jolloin suunnitelmat peruttiin vastustuksen takia. Myös esimerkiksi Afrikan ministerineuvosto on vaatinut SRM-kokeilujen kieltoa globaalisti. https://carnegieendowment.org/research/2025/07/geoengineering-assessing-risks-in-the-era-of-planetary-security?lang=en Ilmastonmuokkausta voitaisiin käyttää strategisena keinona neuvotteluissa, konfliktien osana tai provosoimaan konflikteja: https://theecologist.org/2025/feb/04/weaponising-solar-geoengineering https://journals.uair.arizona.edu/index.php/JPE/article/view/23583/0 https://www.cfr.org/blog/can-solar-geoengineering-be-used-weapon https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2211467X22002255 Miten ilmastonmuokkausta tulisi säädellä? Tässä on ongelmana maiden perustavanlaatuinen erimielisyys; asiasta ei päästy yksimielisyyteen esim. UNEPin vuoden 2024 Assemblyssa. https://www.boell.de/en/2024/10/29/un-science-summit-countries-call-non-use-solar-geoengineering https://www.wilsoncenter.org/article/without-attention-geoengineering-could-upend-foreign-policy Sovacool, B. K., Baum, C., & Low, S. (2023). The next climate war? Statecraft, security, and weaponization in the geopolitics of a low-carbon future. Energy Strategy Reviews, 45, 101031. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2211467X22002255
• Ilmastonmuokkaus, osa 1: Perusteet ja keinot 08.10.2025 1h 37m

  Ilmastonmuokkauksesta puhutaan yhä enemmän, ja jos aiemmin asiaa käsiteltiin lähinnä kielteisesti tai kriittisesti, myös sitä kannattava keskustelu on yleistymässä. Siksi on erittäin tärkeää sekä levittää tietoa asiasta että selventää keskustelun hämäryyksiä. Ville kirjoitti aiheesta BIOS-blogissa huhtikuussa 2024: https://bios.fi/ilmastonmuokkauksen-hamara-kaatoluokka/ Perusviesti on, että “ilmastonmuokkaus” tai “geoengineering” on niin monenkirjava kaatoluokka, että sinne mahtuu keskenään radikaalisti erilaisia toimenpiteitä. Niiden vertailu samalla viivalla hengessä “Pitäisikö ilmastonmuokkaus sallia vai kieltää?” ei ole mielekästä.  Lähdemme liikkeelle kauempaa, ilmastonmuutoksen perusasioista, koska ilmastonmuokkauksesta puhutaan hyvin usein huolimattomasti. Ilmastonmuokkaus “Plan B:nä” ja lehtitekstit, poliitikkojen puheet yms. tyyliin “voisiko tämän hoitaakin helpommin” ovat hyvin yleisiä, ja tutkijoilla on vastuu tässä puheen tarkkuudesta sekä vaikuttamistyössä hahmottaa väistämätön poliittisuus. Tässä ensimmäisessä jaksossa luomme perusteita, jaksossa 2 puhumme Emma Hakalan kanssa ilmastonmuokkauksen turvallisuusulottuvuuksista ja säätelyn problematiikasta. #geoengineering #smr #sai #ccs #ccu #beccs #beccu https://bios.fi/ilmastonmuutos-ja-aika-eli-miksi-ilmastovitkastelu-ei-toimi/  https://www.hs.fi/maailma/art-2000007677943.html  https://www.theguardian.com/environment/2023/mar/06/revealed-1000-super-emitting-methane-leaks-risk-triggering-climate-tipping-points https://bios.fi/paastovahennykset-ja-hiilen-talteenotto-ei-yhtalaisyysmerkkia/  https://www.newscientist.com/article/2494869-we-may-have-10-times-less-carbon-storage-capacity-than-we-thought/ https://bios.fi/miten-maailma-ajettiin-ilmastokatastrofiin-andreas-malmin-ja-wim-cartonin-teos-overshoot/ https://bios.fi/tyo-ja-elinkeinoministeriolle-energia-ja-ilmastostrategian-luonnos/ https://bios.fi/ilmaston-lampeneminen-kiihtyy-mutta-kuinka-paljon-ja-miten-pysyvasti/  https://yaleclimateconnections.org/2025/09/climate-change-is-accelerating-scientists-find-in-grim-report/ https://www.theclimatebrink.com/p/the-great-acceleration-debate https://www.frontiersin.org/journals/science/articles/10.3389/fsci.2025.1527393/full https://www.carbonbrief.org/guest-post-how-the-role-of-carbon-storage-has-been-hugely-overestimated/ https://www.theclimatebrink.com/p/warming-in-the-pipeline-decoding
• Ilmastonmuutoksen hinta 10.09.2025 1h 14m

  Podcastissä Villen ja Teren vieraina BIOS-ekonomisti Jussi Ahokas ja emeritusprofessori Markku Ollikainen, joka tunnetaan myös Suomen ilmastopaneelin edellisenä puheenjohtajana. Aiheena on ilmastonmuutoksen hinta: miten erilaisia tutkimuksia ilmastonmuutoksen vaikutuksesta talouteen pitäisi ymmärtää? Miten käy talouskasvun ja BKT:n? Miten ilmastonmuutoksen talousvaikutuksia pitäisi ylipäätään tarkastella? Onko maatalous pieni vai suuri osa taloutta? Näitä kysymyksiä tarkastellaan pureutuen myös kahteen tutkimusesimerkkiin, joihin linkit alla. Adrien Bilal & Diego R. Känzig: The Macroeconomic Impact of Climate Change https://www.nber.org/system/files/working_papers/w32450/w32450.pdf Uutisointia tutkimuksesta: https://www.theguardian.com/environment/article/2024/may/17/economic-damage-climate-change-report https://yle.fi/a/74-20101552 Institute and Faculty of Actuaries, University of Exeter: Planetary Solvency – finding our balance with nature https://actuaries.org.uk/media/wqeftma1/planetary-solvency-finding-our-balance-with-nature.pdf Uutisointia tästä raportista: https://www.forbes.com/sites/we-dont-have-time/2025/02/28/50-gdp-collapse-ahead-actuaries-sound-the-alarm-whos-listening/ https://www.theguardian.com/environment/2025/jan/16/economic-growth-could-fall-50-over-20-years-from-climate-shocks-say-actuaries Muita lähteitä ja esimerkkejä: Bilal &Stock: A Guide to Macroeconomics and Climate Change https://www.nber.org/system/files/working_papers/w33567/w33567.pdf Kotz, Levermann & Wenz: The economic commitment of climate change https://www.nature.com/articles/s41586-024-07219-0 Ceglar et al.: The European economy is not drought-proof https://www.ecb.europa.eu/press/blog/date/2025/html/ecb.blog20250523~d39e3a7933.en.html Clark, How the next financial crisis starts https://archive.ph/sdcfM The Guardian, “Climate crisis on track to destroy capitalism, warns top insurer” https://www.theguardian.com/environment/2025/apr/03/climate-crisis-on-track-to-destroy-capitalism-warns-allianz-insurer
• Miten fossiilivaltaa pönkitetään? 23.05.2025 1h 48m

  Onko käynnissä energiasiirtymä tai energiamurros? Paljon puhetta, vähän villoja? Vai onko mullistus nurkan takana? Kumpaakin väitettä esitetään, ja kummallekin on perusteita. Joka tapauksessa on selvää, että missään ei liikuta tarpeeksi nopeasti, ja tämän syiden ymmärtäminen on tärkeää. Jakso käsittelee “ideologioita”, joilla on onnistuneesti torjuttu nopeampaa järjestelmätason muutosta. Keskustelu pohjautuu kahteen kirjaan, joista Ville on kirjoittanut blogissa: Malmin & Cartonin Overshoot sekä Fressozin More and More and More. Lisälinkkejä: BIOS: Miksi päästövähennyksiä ei voi viivytellä? https://www.youtube.com/watch?v=qCuh9AKAkB8 Ville Lähde: Menneestä ei saa oppia energiamurrokseen – Jean-Baptiste Fressozin teos More and More and More https://bios.fi/menneesta-ei-saa-oppia-energiamurrokseen-jean-baptiste-fressozin-teos-more-and-more-and-more/ Ville Lähde: Miten maailma ajettiin ilmastokatastrofiin – Andreas Malmin ja Wim Cartonin teos “Overshoot” https://bios.fi/miten-maailma-ajettiin-ilmastokatastrofiin-andreas-malmin-ja-wim-cartonin-teos-overshoot/ Ville Lähde: Ilmastonmuutos ja aika – eli miksi ilmastovitkastelu ei toimi https://bios.fi/ilmastonmuutos-ja-aika-eli-miksi-ilmastovitkastelu-ei-toimi/
• 12 käsitettä maailmasta. Erikoisjakso 8: Taantumus 02.04.2025 1h 29m

  Taantumus on sana, jota on aikojen saatossa käytetty leimakirveenä. Tässä jaksossa Tero Toivasen johdolla taantumuksen käsite otetaan alustavaksi työvälineeksi nykyisten ideologisten virtausten ja poliittisten mullistusten tarkasteluun. Näyttää selvältä, että autoritaariset voimat tähtäävät yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon piirissä saavutettujen oikeuksien kaventamiseen, mutta mitä ne lupaavat? Jaksossa pohdintaan myös, miksi ilmastopolitiikka näyttää ottavan parhaillaan todenteolla takapakkia ja kysytään, mitä on ilmastoestäminen? Samalla jakso muistuttaa, että ympäristöpolitiikka ja ekologinen ajattelu ei suinkaan aina ole väistämättä progressiivista, vaan ekologisia visioita voi rakentua myös autoritääriselle ja ulossulkevalla perustalle. Jakso on nauhoitettu helmikuun alussa 2025 Lukemistoa: Ekberg ym. Climate obstruction: https://www.routledge.com/Climate-Obstruction-How-Denial-Delay-and-Inaction-are-Heating-the-Planet/Ekberg-Forchtner-Hultman-Jylha/p/book/9781032019475?srsltid=AfmBOoo9_XUTjQtEJJAJWRc9t_t7n4txzsPiRXRvP7tuHKKkTym_NBXL Toivanen & Lähde: https://tiedejaedistys.journal.fi/article/view/137793 Zeev Sternhell: How to think about fascism and its ideology: https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1467-8675.2008.00504.x Balsa Lubarda: Beyond Ecofascism? Far-Right Ecologism (FRE) as a Framework for Future Inquiries https://journals.sagepub.com/doi/abs/10.3197/096327120X15752810323922?casa_token=x6JmeYDxmnEAAAAA:2O8aLkGZIvzeDGJgwwT2N0yBmx9DXj4OSgV3cDzDm4z10GgjcucIgEpfb7agT9UNFzL2eBN6AACS
• 12 käsitettä maailmasta. Erikoisjakso 6: Metsä 09.03.2025 1h 31m

  Metsäteollisuuden toimintalogiikka poikkeaa monin tavoin muusta Suomen teollisuudesta. Julkisella sektorilla on vahva rooli metsäteollisuuden tukijana ja alalle on myönnetty merkittäviä muista teollisuudenaloista poikkeavia erioikeuksia. Samalla kun muut teollisuudenalat painivat kalliiden päästövähennysten tai päästöoikeusmaksujen kanssa, lankeaa lasku metsäteollisuuden päästöistä veronmaksajien ja muiden alojen maksettavaksi. Jaksossa pohditaan, miten tähän on tultu ja miten tilanteesta päästään ulos? Ilmastotavoitteiden purkamiselle ja luonnolle tuhoisan business as usualin jatkamiselle on olemassa hyviä tai jopa erinomaisia vaihtoehtoja. Metsäsektori voi edelleen muodostua trouble makerin sijasta osaksi ilmasto- ja ympäristökriisin ja myös Suomen taloudellisen stagnaation ratkaisua, kunhan alan epäterveestä hyysäämisestä luovutaan. Jakson vieraana "Metsäsektorin ekologinen siirtymä"-podcastin isäntä Antti Majava. LISÄLUKEMISTOA: BIOS; tiedevetoinen suunnittelu: https://vimeo.com/962148931 Energiamurros ja metsäpinta-alan rooli: https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/121616 Teollisuuden vähähiilitiekartat: https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/109701 Metsäpodcast: https://soundcloud.com/biosresearch/sets/metsapodcast Uusi metsäkirja: https://researchportal.helsinki.fi/en/publications/uusi-mets%C3%A4kirja Bioenergian vaikutus ilmastopäästöihin: https://koneensaatio.fi/wp-content/uploads/Soimakallio_Arktinen_murros_s91-124.pdf ELY-keskusten perustelut vetäytymiselle PEFC-sertifikaatista: https://www.ely-keskus.fi/documents/10191/44977/PEFC_PERUSTELUT_ELY-keskusten_VET%C3%84YTYMISELLE.pdf/eefd144a-88f4-c3b2-fdc0-35519f4ec8ee?t=1619180870752 Metsäteollisuuden kestävyyspäivitys Osa 1: https://politiikasta.fi/metsateollisuuden-kestavyyspaivitys-osa-1-miksi-metsateollisuudella-on-ilmastopoliittinen-erityisasema/ Osa 2 https://politiikasta.fi/metsateollisuuden-kestavyyspaivitys-osa-2-miten-suomi-toteuttaa-metsaalan-uudistavan-metsamission/
• 12 käsitettä maailmasta. Erikoisjakso 7: Kestävyystiede 26.02.2025 1h 12m

  Kestävyys lienee tuttu sana kaikille, mutta mitä on kestävyystiede? Tieteenalan äärelle johdattaa jakson studiovieras, professori Jussi T. Eronen, yksi BIOS-tutkimusyksikön perustajista. Keskustelussa tarkastellaan tämän monitieteisen tutkimusalan syntyhistoriaa ja sen rantautumista myös Suomeen. Kestävyystiede on kehkeytynyt monien tutkimusperinteiden kohtaamisesta, ja jaksossa tutkaillaan sen suhdetta esimerkiksi maapallojärjestelmätutkimukseen ja sosio-ekologisten järjestelmien tutkimukseen. Sen ohella pohditaan myös sitä, mitä kaukaisen historian, ns. "syvän ajan" tutkimus voi antaa nykyisyyden ja tulevaisuuden ongelmien ymmärrykselle. LISÄLUKEMISTOA: Mooney et al. 2013 https://www.pnas.org/doi/pdf/10.1073/pnas.1107484110 Kates et al. 2001 https://www.science.org/doi/10.1126/science.1059386 Liu et al. 2015 https://www.science.org/doi/10.1126/science.1258832 Folke et al. 2016 https://www.jstor.org/stable/26269981 Meadows: Thinking in systems https://www.adlibris.com/fi/kirja/thinking-in-systems-9781603580557 Barnosky et al. 2017 https://www.science.org/doi/10.1126/science.aah4787 Barnosky et al. 2014a https://journals.sagepub.com/doi/full/10.1177/2053019613516290 Barnosky et al. 2014b https://journals.sagepub.com/doi/full/10.1177/2053019614533670 Lyons et al. 2016 https://www.nature.com/articles/nature16447 Kaaronen et al. 2021 https://www.ecologyandsociety.org/vol26/iss3/art2/ Fraser et al. 2022 https://www.nature.com/articles/s41467-022-31595-8
• 12 käsitettä maailmasta. Erikoisjakso 5: Kulttuurinen muutos 19.02.2025 1h 3m

  Luonto ei kestä nykyisenkaltaisia ylikuluttavia, fossiiliselle perustalle rakennettuja yhteiskuntia. Ihmisluonto puolestaan on lujilla kiireellisissä uudistamistarpeissa, jotka koskevat taloutta, tuotantoa ja kulutusta, teknologioita ja kaikkea ihmistoimintaa. Kestävyysmurroksen edistäjäksi ja jopa perustavaksi voimaksi on eri tutkimusaloilla ehdotettu kulttuurista muutosta. Kulttuurin käsitteeseen liittyvän monitulkintaisuuden vuoksi kulttuurisen muutoksen määrittely ei ole helppo tehtävä. Toisaalta merkkejä ympäristön tilaan ja ihmisten luontosuhteisiin liittyvästä kulttuurisesta muutoksesta näkyy yhä enemmän esimerkiksi taiteessa, julkisessa keskustelussa ja ihmisten erilaisissa arjen valinnoissa ja teoissa. Nykyisen vilkkaan ja moninaisen kulttuurikeskustelun joukkoon tarvitaan yhä enemmän sellaisia kulttuurisen muutoksen ääniä, jotka puolustavat luontoa sekä ekologisesti ja sosiaalisesti kestävämpää yhteiskuntaa. Jaksossa on vieraana linturunoudesta aikoinaan väitellyt BIOS-tutkija Karoliina Lummaa. LISÄLUKEMISTOA: Karoliinan BIOS-blogitekstit Tekojen ja valintojen merkityksistä (8.6.2019)https://bios.fi/tekojen-ja-valintojen-merkityksista/, Kulttuuri ja kestävyysmurros (2.5.2023) https://bios.fi/kulttuuri-ja-kestavyysmurros/ ja Kulttuuri suomalaisessa luonnonvarahallinnassa (9.5.2023) https://bios.fi/kulttuuri-suomalaisessa-luonnonvarahallinnassa/ sekä Karoliinan ja Emma Hakalan yhdessä kirjoittama Elonkirjo ja kulttuuri osana kokonaisturvallisuutta (7.12.2023) https://bios.fi/elonkirjo-ja-kulttuuri-osana-kokonaisturvallisuutta/ . Karoliinan ja Paavo Järjensivun puheenvuoro Ekologisen jälleenrakennuksen kulttuuri Niin & näin -lehden numerossa 3/24 https://netn.fi/artikkelit/ekologisen-jalleenrakennuksen-kulttuuri/. BIOS-tutkijoiden katsaus Environmental humanities – mitä se on ja kuka sitä tekee? Alue ja ympäristö -lehden numerossa 49:2 (2020) https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/97341. Karoliinan suomenkieliset metsätekstit: tutkimusartikkeli ”Metsän esteettinen toimijuus Jouni Tossavaisen Metsännenä-runokokoelmassa ja ekosysteemipalvelukirjallisuudessa” Ympäristömuutos ja estetiikka -antologiassa (toim. Jukka Mikkonen, Sanna Lehtinen, Kaisa Kortekallio ja Noora-Helena Korpelainen, Suomen Estetiikan Seura, 2022) https://helda.helsinki.fi/items/48dda2cd-4607-4c6a-aa93-294780770b52 sekä essee Metsän poeettinen kuvaus – luonnos Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti Avaimen Metsä-teemanumerossa (2020, 17:4) https://journal.fi/avain/article/view/102233.
• 12 käsitettä maailmasta. Erikoisjakso 4: Varovaisuusperiaate 16.01.2025 52m

  Ympäristöpolitiikkaa toteutetaan sääntelyn ja oikeusperiaatteiden, kuten varovaisuusperiaatteen, avulla. Tämä periaate, joka on osa kansainvälistä, kansallista ja EU:n lainsäädäntöä, määrittää riskitason, joka ympäristölle tai terveydelle vaarallisissa hankkeissa voidaan hyväksyä. Jos riskiä ei voida hallita tarvittavalla tavalla ja riski on suhteeton, lupa hankkeelle täytyy evätä. Varovaisuusperiaate korostuu erityisesti teollisten hankkeiden luvituksessa, jossa ympäristölaatunormit ja sääntely asettavat rajan haitallisille vaikutuksille. Pääministeri Orpon hallitusohjelmassa esitetään varovaisuusperiaatteen arvioimista sekä sääntelyn vesienhoitonormien kansalliset joustojen aktivoimista. Nämä joustot voivat mahdollistaa vesistöjä saastuttavien hankkeiden etenemisen, vesienhoitonormien yleiset tavoitteet (kuten kaikkien pintavesien hyvän tilan) vaarantaen. Hallituksen suunnitelmien yhtenä motiivina voidaan nähdä Finnpulp-tapaus, jossa lupa evättiin vesienhoitonormien ja varovaisuusperiaatteen perusteella. Jaksossa pohditaan, voivatko hallituksen suunnitelmat vaarantaa ympäristöoikeuden "syvärakenteen" jonka osa muun muassa oikeusperiaatteet ovat. LISÄLUKEMISTOA: Ala-Lahti, Tellervo & Turunen, Topi. Ympäristölupamenettelyn sujuvoittamisen ulottuvuudet – Strategiset hankkeen osana vihreää siirtymää. [tulossa] Ympäristöjuridiikka 1/2025. | Ala-Lahti, Tellervo. Ympäristölupaprosessien teollisuuspoliittiset ulottuvuudet https://bios.fi/ymparistolupaprosessien-teollisuuspoliittiset-ulottuvuudet/  | Belinskij, Antti & Niko Soininen. KHO:n Finnpulp-päätös (KHO 2019: 166) ohjaa sopeutuvampaan lupien muuttamiseen ja yhteisvaikutusten hallintaan. 2020. https://www.edilex.fi/artikkelit/20434  | De Sadeleer, Nicolas. Environmental principles: from political slogans to legal rules. Oxford University Press, 2020. | Eliantonio, Mariolina, Emma Lees, & Tiina Paloniitty. EU Environmental Principles and Scientific Uncertainty Before National Courts: The Case of the Habitats Directive. 1st ed. London: Bloomsbury Publishing Plc, 2023. | Leonelli, Giulia Claudia. Acknowledging the centrality of the precautionary principle in judicial review of EU risk regulation: Why it matters. Common Market Law Review 57, no. 6, 2020. | Tuori, Kaarlo. Oikeusjärjestys ja oikeudelliset käytännöt. Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta, 2013.
• 12 käsitettä maailmasta. Erikoisjakso 3: Ympäristöturvallisuus 03.12.2024 56m

  Ympäristökriisi on poliittisissa puheissa alettu nähdä yhä enemmän turvallisuuskysymyksenä. Elinympäristöjen heikkeneminen ja esimerkiksi äärisäät uhkaavat ihmisiä ja yhteiskuntien toimintaa yhä selvemmin ja konkreettisemmin, eikä vaikutuksia voi enää kuitata vain synkän tulevaisuuden maalailuna. Suorien vaikutusten, kuten tulvien, kuivuuksien ja myrskyjen lisäksi ympäristötekijät yhdistyvät yhteiskunnallisten ja taloudellisten muutosten kanssa niin sanotuiksi ketjuuntuviksi vaikutuksiksi, joita ovat esimerkiksi tuotanto- ja toimitusketjujen häiriöt, ruokaturvan heikkeneminen, pakotettu muuttoliike ja kasvava poliittinen epävakaus. Toisaalta jos ympäristökriisin hillintätoimet toteutetaan riittämättömästi suunniteltuina ja kiireessä, voivat myös ne aiheuttaa turvallisuutta uhkaavia siirtymävaikutuksia, kuten kasvavaa eriarvoisuutta, poliittisen vastakkainasettelun syvenemistä ja uusiea materiaaliriippuvuuksia. Tärkeää onkin hahmottaa, miten näitä erilaisia turvallisuusuhkia voisi ennakoida tai torjua. Entä voiko lisääntyvästä ympäristöön liittyvästä turvallisuuspuheesta olla myös jotain haittaa? Hakala (ym.), Ilmastonmuutos ja Suomen turvallisuus: Uhat ja varautuminen kokonaisturvallisuuden toimintamallissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163384 Hakala, Emma (2020). Turvallistamisen uudet tuulet: Ilmastonmuutos osana Suomen kokonaisturvallisuuden toimintamallia. Kosmopolis, 50 (3):8-22. https://tuhat.helsinki.fi/ws/portalfiles/portal/144017896/EmmaHakala_Suomi_ja_ilmastoturvallisuus_korjattu.pdf Hakala, Emma & Räisänen, Helmi (2022). Tarjoaako kokonaisturvallisuus keinot ympäristömuutokseen varautumiseen. Politiikasta, 29.3. https://politiikasta.fi/tarjoaako-kokonaisturvallisuus-keinot-ymparistomuutokseen-varautumiseen/ Hakala, Emma (2023) Climate change and security: Preparing for different impacts. FIIA Briefing paper 369 https://www.fiia.fi/julkaisu/climate-change-and-security Lähde, Ville, Mitä ympäristöturvallisuus voisi tarkoittaa? https://bios.fi/mita-ymparistoturvallisuus-voisi-tarkoittaa/ BIOS, Ympäristöturvallisuus Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa https://bios.fi/ympturvallisuus-suomen-ulko-ja-turvallisuuspolitiikassa/
• 12 käsitettä maailmasta. Erikoisjakso 2: Talouskasvu 14.11.2024 48m

  Tuskin mikään käsite on tässä ajassa enemmän resonoiva kuin talouskasvu. Talouskasvua tavoitellaan ja kritisoidaan, sen puuttumista päivitellään ja sen tulevaisuudesta kiistellään. Mutta mitä jos unohtaisimme talouskasvun käsitteenä kokonaan? Tämä on itse asiassa studiovieraan BIOS-ekonomisti Jussi Ahokkaan ehdotus heti kättelyssä. Ahokkaan toiveesta huolimatta jaksossa keskustellaan talouskasvusta monipuolisesti, ennen kaikkea ekologisen kestävyyden ja kestävyyssiirtymän teemoista käsin. Jos talouskasvusta ei kuitenkaan päästä käsitteenä eroon, miten voisimme käyttää sitä kriittisemmin? Millaisia politiikkahorisontteja tästä avautuisi? Miten talouskasvua kannattaisi mitata? Muun muassa näihin kysymyksiin etsitään vastauksia. LISÄLUKEMISTOA: Jussi Ahokas: Talouskasvu on ja ei ole ekologisesti kestämätöntä – riippuu mistä talouskasvusta puhumme https://sorsafoundation.fi/talouskasvu-on-ja-ei-ole-ekologisesti-kestamatonta/ Hermann Daly: "Our Obsession with Growth Must End" https://www.nytimes.com/interactive/2022/07/18/magazine/herman-daly-interview.html Daniel Read: "Utility theory from Jeremy Bentham to Daniel Kahneman" https://eprints.lse.ac.uk/22750/1/04064.pdf Kohtuusratkaisuilla kohti sisukasta, vihreää ja oikeudenmukaista Suomea (SISU) https://sisu-stn.fi/
• 12 käsitettä maailmasta. Erikoisjakso 1: Teollisuuspolitiikka 06.11.2024 1h

  Teollisuuspolitiikka on noussut erityisesti Joe Bidenin hallinnon (2021–2025) myötä globaalisti vaikuttavien politiikkaideoiden kärkijoukkoon. Kapeassa katsannossa sillä tarkoitetaan lähinnä valtion avustuksia kotimaisille yrityksille ja näiden yritysten kansainvälisen kilpailuasetelman suojelua. Laajemmin katsottuna teollisuuspolitiikassa on kuitenkin kyse talouden julkisesti ohjatusta rakennemuutoksesta kohti poliittisesti päätettyjä sosiaalisia ja ekologisia tavoitteita. Tämä laajempi näkemys on linjassa tuoreimman tutkimuskeskustelun kanssa, tultiinpa keskusteluun taloustieteestä, oikeustieteestä tai kestävyystieteestä. Toisin kuin BIOS:n ekologisen jälleenrakennuksen lanseeraamisen aikoihin (2019), nyt meillä on käsillä vaikutusvaltainen poliittinen idea ja koeteltuja politiikkatoimia, joiden avulla jälleenrakennuksen kaltainen suuri urakka voidaan toteuttaa. Studiovieraana Paavo Järvensivu. LISÄLUKEMISTOA: Paavo Järvensivu: Lukekaa Draghin raportti https://bios.fi/lukekaa-draghin-raportti/